12 LUKU.
Miikael taistelee Israelin puolesta. Ylösnousemus ja lopun aika.
1Siihen aikaan nousee Miikael,
se suuri enkeliruhtinas,
joka seisoo sinun kansasi lasten suojana.
Ja se on oleva ahdistuksen aika,
jonka kaltaista ei ole ollut
siitä saakka, kuin kansoja on ollut,
hamaan siihen aikaan asti.
Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi,
kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
2Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät,
toiset iankaikkiseen elämään,
toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
3Ja taidolliset loistavat,
niinkuin taivaanvahvuus loistaa,
ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat,
niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
4Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat
ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti.
Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
5Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla. 6Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: "Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?" 7Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: "Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät."
8Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: "Herrani, mikä on oleva näitten päätös?" 9Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. 10Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät. 11Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää. 12Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää. 13Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa."
