21 LUKU.
Herran miekka, joka lyö Juudaa ja sen kuningasta sekä ammonilaisia.
1 (6) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 (7) "Ihmislapsi, käännä kasvosi Jerusalemia kohti, vuodata sanasi pyhäköitä vastaan ja ennusta Israelin maata vastaan ja sano Israelin maalle: 3 (8) Näin sanoo Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, vedän miekkani tupestaan ja hävitän sinusta vanhurskaan ja jumalattoman. 4 (9) Koska minä tahdon hävittää sinusta vanhurskaan ja jumalattoman, sentähden lähtee tupestaan minun miekkani kaiken lihan kimppuun, etelästä pohjoiseen asti. 5 (10) Ja kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan; eikä se siihen enää palaja.
6 (11) Mutta sinä, ihmislapsi, huokaile! Lanteet murtuneina, katkerassa tuskassa huokaile heidän silmiensä edessä. 7 (12) Ja kun he sinulta kysyvät: 'Minkätähden sinä huokailet?' niin sano: Sanoman tähden, sillä se saapuu, ja kaikki sydämet raukeavat, kaikki kädet herpoavat, kaikkien henki tyrmistyy, kaikki polvet käyvät veltoiksi kuin vesi. Katso, se tulee, se tapahtuu; sanoo Herra, Herra."
8 (13) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 9 (14) "Ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra. Sano:
Miekka, miekka on teroitettu,
on myös kirkkaaksi hiottu.
10 (15) Teurasta teurastamaan se on teroitettu,
salamoitsevaksi se on hiottu.
Vai iloitsisimmeko?
Vitsa, joka lyö minun poikaani,
pitää halpana kaiken, mikä puuta on.
11 (16) Ja hän on antanut sen hioa otettavaksi käteen;
se miekka on teroitettu, on hiottu
annettavaksi surmaajan käteen.
12 (17) Huuda ja valita, ihmislapsi,
sillä tämä tapahtuu minun kansaani vastaan,
kaikkia Israelin ruhtinaita vastaan:
he ovat annetut alttiiksi miekalle,
he ynnä minun kansani;
lyö sentähden lanteeseesi.
13 (18) Sillä vitsaa on jo koeteltu.
Mutta entäpä, jos vitsa pitääkin
halpana tämän kaiken?
Se ei tapahdu, sanoo Herra, Herra.
14 (19) Mutta sinä, ihmislapsi, ennusta
ja lyö käsiäsi yhteen;
tulkoon miekasta kaksi miekkaa, tulkoon kolme;
se on surmattujen surmamiekka,
miekka, joka surmaa suuretkin,
joka kiertää heitä yltympäri,
15 (20) että sydän pelkoon menehtyisi,
että kompastuksia olisi paljon.
Kaikille heidän porteillensa
minä olen asettanut miekan välkkymään.
Voi, se on tehty salamaksi,
on hiottu teurastukseen!
16 (21) Lyö terävästi oikealle, ojennu vasemmalle,
mihin vain teräsi suunnataan.
17 (22) Minäkin lyön käsiäni yhteen
ja tyydytän kiivauteni.
Minä, Herra, olen puhunut."
18 (23) Ja minulle tuli tämä Herran sana: 19 (24) "Sinä, ihmislapsi, laita kaksi tietä, Baabelin kuninkaan miekan tulla. Samasta maasta lähtekööt molemmat. Ja veistä viitta; veistä se kaupunkiin vievän tien suuhun. 20 (25) Laita tie miekan tulla ammonilaisten Rabbaan sekä Juudaan, varustettuun Jerusalemiin. 21 (26) Sillä Baabelin kuningas seisahtuu tien haaraan, molempain teitten suuhun, taikojansa taikomaan: hän pudistaa nuolia, kysyy kotijumalilta, tarkkaa maksaa. 22 (27) Hänen oikeaan käteensä tulee Jerusalemin arpa: panna muurinmurtajia, avata suu ärjyntään, kohottaa sotahuuto, panna muurinmurtajia portteja vastaan, luoda valli, rakentaa saartovarusteet. 23 (28) Mutta Jerusalemin asukkaiden silmissä tämä on pettävää taikomista: heillähän on valojen valat; mutta hän saattaa muistoon syntivelan, että he joutuisivat kiinni. 24 (29) Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska te olette saattaneet muistoon syntivelkanne, kun rikkomuksenne ovat tulleet julki, niin että teidän syntinne on näkyvissä kaikissa teidän teoissanne, niin — koska te olette saatetut muistoon — teidät otetaan käsin kiinni. 25 (30) Ja sinä saastutettu, jumalaton, sinä Israelin ruhtinas, jonka päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään! 26 (31) Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu. 27 (32) Tämä ei jää tällensä: alhainen korotetaan, korkea alennetaan. Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on oikeus, ja minä annan sen hänelle.
28 (33) Ja sinä, ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra ammonilaisia ja heidän herjauksiansa vastaan: Sano näin: Miekka, miekka on paljastettu, teurastukseen hiottu, saamaan kyllänsä, salamoitsemaan, 29 (34) vaikka sinulle petollisia näkyjä nähdään, valheita ennustellaan, että sinut muka pannaan tallaamaan saastaisten, jumalattomain niskaa, joitten päivä on silloin tullut, kun syntivelka on loppumäärässään. 30 (35) Pane se tuppeensa takaisin. Paikassa, jossa olet luotu, synnyinmaassasi, minä tahdon sinut tuomita. 31 (36) Minä vuodatan sinun ylitsesi kiivastukseni, puhallan sinuun vihani tulen ja annan sinut raakain miesten käsiin, turmiontekijäin. 32 (37) Tulen kulutettavaksi sinut annetaan, sinun veresi on oleva keskellä maata, ei sinua enää muisteta. Sillä minä, Herra, olen puhunut."
