2 LUKU.
Kaldealaisten synnit ja niiden rangaistus.
1Minä seison vartiopaikallani,
asetun varustukseen ja tähystän,
nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu,
mitä hän valitukseeni vastaa.
2Ja Herra vastasi minulle ja sanoi:
"Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin,
niin että sen voi juostessa lukea".
3Sillä näky odottaa vielä aikaansa,
mutta se rientää määränsä päähän,
eikä se petä.
Jos se viipyy, odota sitä;
sillä varmasti se toteutuu,
eikä se myöhästy.
4Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora;
mutta vanhurskas on elävä uskostansa.
5Ja vielä: viini on petollista,
urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen,
hän, joka levittää kitansa kuin tuonela
ja on täyttymätön kuin kuolema,
kokoaa itselleen kaikki kansakunnat
ja kerää itselleen kaikki kansat.
6Mutta ne kaikki virittävät hänestä pilkkalaulun, ivarunon, arvoituslaulun; he sanovat:
"Voi sitä, joka hankkii paljon omaisuutta,
mikä ei ole hänen —
ja kuinkahan pitkäksi aikaa? —
ja kasaa päällensä pantteja!
7Eivätkö nouse äkisti sinun vaivaajasi,
eivätkö heräjä sinun ravistajasi?
Ja sinä joudut niiden ryöstettäväksi.
8Sillä niinkuin sinä olet riistänyt
monia kansakuntia,
niin riistävät sinua
kaikki jäljellejääneet kansat
ihmisveren tähden ja väkivallan tähden,
joka on tehty maalle, kaupungille
ja kaikille sen asukkaille.
9Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa
huoneensa hyväksi
laittaakseen pesänsä korkealle,
pelastuakseen kovan onnen kourista!
10Sinä olet neuvoillasi tuottanut
häpeätä huoneellesi,
tuhoamalla paljon kansoja,
ja olet oman henkesi rikkonut.
11Sillä kivi seinästä on huutava
ja orsi katosta on vastaava.
12Voi sitä, joka rakentaa kaupungin
verivelkojen varaan
ja perustaa linnan
vääryyden varaan!
13Katso, eikö tule se Herralta Sebaotilta,
että kansat näkevät vaivaa
tulen hyväksi
ja kansakunnat väsyttävät itseänsä
tyhjän hyväksi?
14Sillä maa on oleva täynnä
Herran kunnian tuntemusta,
niinkuin vedet peittävät meren.
15Voi sitä, joka juottaa lähimmäistänsä,
joka sekoittaa juoman sinun vihallasi
ja juovuttaa hänet
nähdäkseen hänen alastomuutensa!
16Sinä ravitset itsesi häpeällä, et kunnialla:
niinpä juo sinäkin
ja paljasta ympärileikkaamattomuutesi.
Sinun kohdallesi on kiertyvä
Herran oikean käden malja
ja häväistys kunnian sijaan.
17Sillä sinut on peittävä
Libanonille tekemäsi väkivalta
ja eläimiä kohdannut hävitys,
joka on ne säikyttänyt,
ihmisveren tähden ja väkivallan tähden,
joka on tehty maalle,
kaupungille ja kaikille sen asukkaille.
18Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta,
että sen valmistaja veistää sen,
ja valetusta kuvasta ja valheen opettajasta,
että sen valmistaja siihen luottaa
ja tekee mykkiä epäjumalia?
19Voi sitä, joka sanoo puulle: 'Heräjä!'
ja mykälle kivelle: 'Nouse!'
Sekö voisi opettaa?
Katso, se on silattu kullalla ja hopealla,
ja henkeä siinä ei ole, ei ensinkään.
20Mutta Herra on pyhässä temppelissänsä,
hänen edessään vaietkoon kaikki maa."