4 LUKU.
Kansan ja pappien suuret synnit.
1Kuulkaa Herran sana, te israelilaiset,
sillä Herralla on oikeudenkäynti
maan asukasten kanssa;
sillä ei ole uskollisuutta, ei laupeutta
eikä Jumalan tuntemusta maassa.
2Vannotaan ja valhetellaan,
murhataan, varastetaan ja rikotaan aviot,
murtaudutaan taloihin, ja verityö verityötä seuraa.
3Sentähden maa murehtii,
ja kaikki siinä asuvaiset nääntyvät,
metsän eläimet ja taivaan linnut;
myöskin kalat merestä katoavat.
4Älköön vain kukaan nuhdelko,
älköön kukaan ojentako,
vaikka sinun kansasi on kuin pappien nuhtelijoita!
5Niin sinä kompastut päivällä,
myös profeetta kompastuu
yhdessä sinun kanssasi yöllä;
ja minä hävitän sinun äitisi.
6Minun kansani joutuu häviöön,
sillä se on taitoa vailla.
Koska sinä olet hyljännyt taidon,
hylkään minä sinut,
niin ettet saa olla minun pappinani.
Koska olet unhottanut Jumalasi lain,
unhotan myös minä sinun lapsesi.
7Niin paljon kuin heitä on,
niin paljon he ovat tehneet syntiä minua vastaan.
Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
8Minun kansani synnistä he saavat ruokansa,
heidän pahoja tekojansa heidän sielunsa himoitsee.
9Mutta papin on käyvä niinkuin kansankin:
minä rankaisen häntä hänen vaelluksestansa
ja kostan hänelle hänen tekonsa.
10He syövät, mutta eivät tule ravituiksi,
he harjoittavat haureutta, mutta eivät lisäänny,
sillä he eivät ole tahtoneet ottaa
vaaria Herrasta.
11Haureus ja viini ja rypälemehu vievät järjen.
12Minun kansani kysyy puultansa,
ja sen sauva sille vastaa;
sillä haureuden henki on eksyttäväinen:
haureudessa he ovat luopuneet
tottelemasta Jumalaansa.
13Vuorten huipuilla he uhraavat,
polttavat uhreja kukkuloilla,
rautatammen, haavan ja tammen alla,
sillä niiden varjo on suloinen.
Sentähden tulee teidän tyttäristänne porttoja,
ja teidän miniänne rikkovat avion.
14En minä rankaise teidän tyttäriänne siitä,
että he porttoja ovat,
enkä miniöitänne siitä,
että he avion rikkovat,
sillä miehet itse poikkeavat syrjään porttojen kanssa
ja uhraavat pyhäkköporttojen kanssa;
ja ymmärtämätön kansa kukistuu.
15Jos sinä, Israel, harjoitatkin haureutta,
älköön Juuda saattako itseänsä syynalaiseksi:
älkää lähtekö Gilgaliin,
älkää menkö ylös Beet-Aaveniin
älkääkä vannoko: "Niin totta kuin Herra elää".
16Sillä niinkuin niskuri lehmä
on Israel niskoitellut;
nyt on Herra kaitseva heitä
niinkuin karitsaa laajalla laitumella.
17Efraim on liitossa epäjumalain kanssa —
anna hänen olla.
18Kun heidän juopottelunsa on lopussa,
he harjoittavat törkeätä haureutta.
Ne, jotka ovat hänen kilpensä, rakastavat häpeätä.
19Tuuli siivillänsä ahdistaa häntä,
he saavat häpeän uhriaterioistansa.