18 LUKU.
Savenvalajan työstä saatu opetus. Rikollisen kansan rangaistus. Profeetta rukoilee kostoa vainoajilleen.
1Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului: 2"Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani". 3Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä. 4Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä. 5Silloin tuli minulle tämä Herran sana: 6"Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo. 7Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; 8mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. 9Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan; 10mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille. 11Sano siis nyt Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Katso, minä hankin teille onnettomuutta ja pidän neuvoa teitä vastaan. Kääntykää siis kukin pahalta tieltänne ja parantakaa vaelluksenne ja tekonne. 12Mutta he vastaavat: 'Se on turhaa! Sillä me vaellamme omien neuvojemme mukaan, ja me teemme kukin oman pahan sydämensä paatumuksen mukaan.'"
13Sentähden, näin sanoo Herra:
"Kysykää kansojen keskuudessa,
kuka on tämänkaltaista kuullut?
Ylen kauhistuttavia tekoja on tehnyt neitsyt Israel.
14Luopuuko aukealta kalliolta Libanonin lumi?
Ehtyvätkö kaukaa virtaavat vedet,
kylmät, kuohuvaiset?
15Mutta minun kansani on unhottanut minut,
he polttavat uhreja turhille jumalille.
Nämä ovat saaneet heidät kompastumaan teillänsä,
ikivanhoilla poluilla,
niin että he ovat joutuneet kulkemaan syrjäpolkuja,
raivaamatonta tietä.
16Niin he tekevät maansa kauhistukseksi,
ikuiseksi ivan vihellykseksi.
Jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu
ja pudistaa päätänsä.
17Niinkuin itätuuli minä hajotan heidät
vihollisen edessä;
minä näytän heille selkäni enkä kasvojani
heidän hätänsä päivänä."
18Mutta he sanoivat: "Tulkaa, pitäkäämme neuvoa Jeremiaa vastaan. Sillä ei laki lopu papilta, ei neuvo viisaalta eikä sana profeetalta. Tulkaa, lyökäämme hänet kielellä, älkäämme kuunnelko lainkaan hänen puheitansa."
19Kuuntele sinä, Herra, minua
ja kuule, mitä minun vastustajani puhuvat.
20Onko hyvä pahalla kostettava,
sillä he ovat kaivaneet minulle kuopan?
Muista, kuinka minä olen seisonut sinun edessäsi
ja puhunut hyvää heidän puolestansa,
kääntääkseni pois sinun vihasi heistä.
21Sentähden jätä heidän lapsensa
nääntymään nälkään
ja anna heidät alttiiksi miekalle,
ja tulkoot heidän vaimonsa lapsettomiksi ja leskiksi,
heidän miehensä surmatkoon rutto,
ja heidän nuorukaisensa kaatakoon sodassa miekka.
22Kuulukoon huuto heidän huoneistansa,
kun sinä äkkiä tuot heidän kimppuunsa rosvojoukon.
Sillä he ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut
ja virittäneet salaa pauloja minun jaloilleni.
23Mutta sinä, Herra, tiedät
kaikki heidän murha-aikeensa minua vastaan.
Älä anna anteeksi heidän rikostansa
äläkä pyyhi pois heidän syntiänsä kasvojesi edestä.
Kaatukoot he sinun kasvojesi edessä.
Tee tämä heille vihasi aikana.
