48 LUKU.
Ennustus Mooabia vastaan.
1Mooabia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:
"Voi Neboa, sillä se on hävitetty!
Häpeään joutunut, valloitettu on Kirjataim,
häpeään joutunut, kauhistunut on linnoitus.
2Mennyt on Mooabin maine,
Hesbonissa hankitaan sille pahaa:
'Tulkaa, hävittäkäämme se kansojen luvusta'.
Myöskin sinä, Madmena, kukistut,
miekka on sinun kintereilläsi.
3Kuule! Huuto Hooronaimista!
Tuho ja suuri hävitys!
4Hävitetty on Mooab,
sen pienokaisten parku kuuluu.
5Luuhitin solatietä noustaan itkien,
Hooronaimin rinteeltä kuuluu tuskan huuto
hävityksen tähden.
6Paetkaa, pelastakaa henkenne
ja olkaa kuin alaston puu erämaassa.
7Sillä koska sinä turvaat
omiin töihisi ja aarteisiisi,
niin sinutkin valloitetaan,
ja Kemos lähtee pakkosiirtolaisuuteen
ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.
8Hävittäjä tulee jokaiseen kaupunkiin,
ei pelastu yksikään kaupunki;
laakso hävitetään ja tasanko tuhotaan,
niinkuin Herra on puhunut.
9Antakaa siivet Mooabille,
sillä lentämällä on hänen lähdettävä pois.
Hänen kaupunkinsa tulevat autioiksi,
niin ettei niissä yhtään asukasta ole.
10Kirottu olkoon se,
joka Herran työn laiskasti tekee,
kirottu olkoon se,
joka pidättää miekkansa verestä.
11Surutonna on Mooab ollut nuoruudestaan asti
ja levännyt rauhassa sakkansa päällä;
ei sitä ole tyhjennetty astiasta astiaan,
eikä se ole pakkosiirtolaisuuteen vaeltanut.
Sentähden siihen on jäänyt sen oma maku,
eikä sen haju ole muuttunut.
12Sentähden, katso, päivät tulevat,
sanoo Herra,
jolloin minä lähetän sille viininlaskijat,
jotka sen laskevat ja tyhjentävät sen astiat
ja rikkovat sen leilit.
13Ja Mooab joutuu häpeään Kemoksen tähden,
niinkuin Israelin heimo joutui häpeään Beetelin tähden,
johon se turvasi.
14Kuinka te sanotte: 'Me olemme sankareita
ja aimomiehiä taisteluun'?
15Mooab hävitetään,
sen kaupunkeihin hyökätään,
ja sen valionuorukaiset vaipuvat teurastettaviksi,
sanoo kuningas — Herra Sebaot on hänen nimensä.
16Lähellä, tulossa on Mooabin turmio,
sen onnettomuus kiiruhtaa kovin.
17Surkutelkaa sitä, kaikki sen naapurit,
kaikki, jotka tunnette sen nimen.
Sanokaa: 'Voi, kuinka onkaan murrettu voiman valtikka,
kunnian sauva!'
18Astu alas kunniasta
ja istu janoiseen erämaahan,
sinä valtiatar, tytär Diibon;
sillä Mooabin hävittäjä hyökkää sinun kimppuusi,
kukistaa sinun linnoituksesi.
19Seiso tiellä ja tähystele,
sinä Aroerin asukas;
kysy pakolaisilta ja pelastuneilta,
sano: 'Mitä on tapahtunut?'
20Häpeään on joutunut Mooab,
sillä se on kukistettu.
Valittakaa ja huutakaa,
julistakaa Arnonin äyräillä,
että Mooab on hävitetty.
21Tuomio on tullut tasangon maalle,
Hoolonille, Jahaalle ja Meefaatille,
22Diibonille, Nebolle ja Beet-Diblataimille,
23Kirjataimille, Beet-Gaamulille ja Beet-Meonille,
24Kerijotille, Bosralle ja kaikille
Mooabin maan kaupungeille, kaukaisille ja läheisille.
25Katkaistu on Mooabin sarvi
ja murskattu hänen käsivartensa, sanoo Herra.
26Juovuttakaa hänet,
sillä hän on ylpeillyt Herraa vastaan,
niin että Mooab suistuu omaan oksennukseensa
ja tulee nauruksi hänkin.
27Vai eikö Israel ollut sinulle nauruksi?
Onko hänet tavattu varasten joukosta,
koska sinä, milloin vain hänestä puhuit,
pudistit päätäsi?
28Jättäkää kaupungit
ja asukaa kallioilla, te Mooabin asukkaat,
ja olkaa kuin kyyhkynen,
joka tekee pesänsä ammottavan kuilun taakse.
29Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn,
tuon ylen ylpeän,
hänen korskeutensa, ylpeilynsä ja kopeilunsa
ja hänen sydämensä pöyhkeyden.
30Minä tunnen, sanoo Herra,
hänen vihansa ja hänen väärät puheensa;
väärin he ovat tehneet.
31Siksi minä valitan Mooabin tähden,
koko Mooabin tähden minä huudan;
Kiir-Hereksen miesten tähden huokaillaan.
32Enemmän kuin Jaeser itkee, itken minä sinua,
Sibman viinipuu;
sinun köynnöksesi menivät yli meren,
ulottuivat Jaeserin mereen asti.
Sinun hedelmän- ja viininkorjuusi keskeen
on hävittäjä hyökännyt.
33Ilo ja riemu on tauonnut hedelmätarhoista
ja Mooabin maasta.
Viinin minä olen lopettanut viinikuurnista;
ei poljeta enää viiniä ilohuudoin,
ilohuuto ei ole enää ilohuuto.
34Hesbonin parku kuuluu Elaleen, Jahaaseen asti,
he antavat äänensä kuulua Sooarista
Hooronaimiin, Eglat-Selisijjaan asti,
sillä Nimrimin vedet ehtyvät erämaaksi.
35Minä lopetan Mooabista, sanoo Herra,
kukkuloilla-uhraajat,
ne, jotka polttavat uhreja jumalillensa.
36Siksi minun sydämeni väräjää Mooabin tähden niinkuin huilu, minun sydämeni väräjää Kiir-Hereksen miesten tähden niinkuin huilu, sillä mennyttä on heidän hankkimansa säästö. 37Kaikki päät ovat paljaiksi ajellut ja kaikki parrat leikatut, kaikki kädet viileskellyt, ja lanteilla on säkit. 38Kaikilla Mooabin katoilla ja toreilla on pelkkää valitusta, sillä minä olen murskannut Mooabin kuin kelpaamattoman astian, sanoo Herra. 39Kuinka se on kauhuissansa! Valittakaa! Kuinka Mooab kääntyikään selin ja häpesi! Mooab on tullut nauruksi ja kauhuksi kaikille naapureilleen.
40Sillä näin sanoo Herra:
Katso, kotkan kaltainen liitää
siivet levällään Mooabia kohti.
41Kerijot valloitetaan
ja vuorilinnoitukset vallataan;
sinä päivänä on Mooabin sankarien sydän
niinkuin synnytystuskissa olevan vaimon sydän.
42Ja Mooab hävitetään kansojen luvusta,
sillä se on ylpeillyt Herraa vastaan.
43Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi,
sinä Mooabin asukas, sanoo Herra.
44Joka pakenee kauhua, se putoaa kuoppaan,
ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan;
sillä minä tuotan Mooabille heidän rangaistusvuotensa,
sanoo Herra.
45Hesbonin varjossa seisovat pakolaiset
voimaa vailla.
Sillä tuli lähti Hesbonista,
liekki Siihonin vaiheilta;
ja se kulutti Mooabin ohimon
ja melskeen miesten päälaen.
46Voi sinua, Mooab!
Hukkunut on Kemoksen kansa,
sillä sinun poikasi ovat vangeiksi otetut
ja tyttäresi viedyt vankeuteen.
47Mutta minä käännän Mooabin kohtalon
aikojen lopulla, sanoo Herra."
Tähän asti Mooabin tuomiosta.