2 LUKU.
Kala nielaisee Joonan. Hän rukoilee ja pelastuu.
1Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä. 2Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä 3ja sanoi:
"Minä huusin ahdistuksessani Herraa,
ja hän vastasi minulle.
Tuonelan kohdussa minä huusin apua,
ja sinä kuulit minun ääneni.
4Sinä syöksit minut syvyyteen,
merten sydämeen,
ja virta ympäröitsi minut,
kaikki sinun kuohusi ja aaltosi
vyöryivät minun ylitseni.
5Minä ajattelin:
Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä.
Kuitenkin minä saan vielä katsella
sinun pyhää temppeliäsi.
6Vedet piirittivät minut aina sieluun asti,
syvyys ympäröitsi minut,
kaisla kietoutui päähäni.
7Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti,
maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti.
Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta,
Herra, minun Jumalani.
8Kun sieluni nääntyi minussa,
minä muistin Herraa,
ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi,
sinun pyhään temppeliisi.
9Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia,
hylkäävät armonantajansa.
10Mutta minä tahdon uhrata sinulle
kiitoksen kaikuessa.
Mitä olen luvannut, sen minä täytän.
Herrassa on pelastus."
11Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.
