2 PSALMI. 2

₁Miksi pakanat pauhaavat

ja kansat turhia ajattelevat?

₂Maan kuninkaat nousevat,

ruhtinaat yhdessä neuvottelevat

Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

₃"Katkaiskaamme heidän kahleensa,

heittäkäämme päältämme heidän köytensä".

₄Hän, joka taivaassa asuu, nauraa;

Herra pilkkaa heitä.

₅Kerran hän on puhuva heille vihassansa,

peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

₆"Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin,

pyhälle vuorelleni".

₇Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt.

Hän lausui minulle:

"Sinä olet minun poikani,

tänä päivänä minä sinut synnytin.

₈Ano minulta, niin minä annan

pakanakansat sinun perinnöksesi

ja maan ääret sinun omiksesi.

₉Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat,

niinkuin saviastian sinä särjet heidät."

₁₀Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat,

maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.

₁₁Palvelkaa Herraa pelvolla

ja iloitkaa vavistuksella.

₁₂Antakaa suuta pojalle,

ettei hän vihastuisi

ettekä te hukkuisi tiellänne.

Sillä hänen vihansa syttyy äkisti.

Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.