20 LUKU.
On aika puhua ja aika olla vaiti. Onni onnettomuudessa. Tyhmä anteliaisuus. Väärä ja oikea puhe.
1On ajatonta nuhtelua,
mutta moni on vaiti
ja on ymmärtäväinen.
2Paljoa parempi on nuhdella
kuin pitää vihaa;
ja joka vikansa tunnustaa,
se välttää vahingon.
4Niinkuin kuohilas,
jolla on himo raiskata neitsyt,
on se, joka tahtoo toimittaa oikeuden
väkivallalla.
5Moni on vaiti
ja havaitaan viisaaksi,
ja moni on vihattu
paljon puheensa tähden.
6Moni on vaiti,
koska ei ole, mitä vastata;
mutta moni on vaiti,
koska tietää aikansa.
7Viisas mies on vaiti
oikeaan aikaan asti,
mutta suunsoittaja ja mieletön
ei ota ajasta vaaria.
8Jolla on ylenpalttisesti sanoja,
sitä kauhistutaan;
ja vaateliasta vihataan.
9Monelle miehelle
on onnettomuus onneksi,
ja voitto voi olla vahingoksi.
10On lahjoja,
jotka eivät sinua hyödytä;
mutta on myös lahjoja,
kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.
11Monelle koituu kunnia vahingoksi,
ja moni kohottaa päänsä ylös
nöyryytyksestä.
12Moni ostaa paljon vähällä,
mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.
13Viisas voittaa suosiota sanoillansa,
mutta tyhmien kohteliaisuudet
vuotavat hukkaan.
14Mielettömän lahja ei sinua hyödytä,
sillä hänellä on yksi silmä antamassa,
monta ottamassa.
15Vähän hän antaa,
mutta herjaa paljon
ja avaa suunsa suureksi kuin airut.
Tänään hän lainaa
ja huomenna vaatii takaisin:
vihattava on senkaltainen ihminen.
16Tyhmä sanoo:
"Ei ole minulla ystävää
enkä saa kiitosta hyvistä teoistani:
ne, jotka syövät minun leipääni,
ovat kieleltään pahoja."
17Kuinka usein ja kuinka monilta
hän saakaan osakseen naurua!
18Parempi on kompastua maahan
kuin kieleensä:
pahoille tulee siten lankeemus joutuin.
19Töykeä ihminen — ajaton puhe:
se on tavallinen niiden suussa,
jotka ovat kasvatusta vailla.
20Sananlaskua tyhmän suusta
ei hyväksytä,
sillä hän ei sano sitä oikeaan aikaan.
21Useaa estää puute
tekemästä syntiä,
ja kun hän on levossaan,
ei häntä tunto kalva.
22Moni saattaa itsensä turmioon
häpeän tähden
ja turmelee itsensä
mielettömällä käytöksellä.
23Moni antaa häpeän vuoksi
lupauksia ystävälleen
ja hankkii suotta
hänestä itselleen vihamiehen.
24Paha tahra ihmisessä on valhe;
se on tavallinen niiden suussa,
jotka ovat kasvatusta vailla.
25Parempi on varas kuin se,
jolla on tapana valhetella;
mutta molemmat he perivät turmion.
26Valhettelijalta vie kunnian
hänen mielenlaatunsa,
ja hänen häpeänsä seuraa häntä alati.
Sananlaskuja.
27Joka on viisas puheissaan,
se auttaa itseänsä eteenpäin,
ja ymmärtäväinen mies
kelpaa korkea-arvoisille.
28Joka maata muokkaa,
saa jyväkasansa korkenemaan;
ja joka korkea-arvoisille kelpaa,
saa väärintekonsa sovitetuksi.
29Antimet ja lahjat
sokaisevat viisasten silmät,
ja niinkuin kuonokoppa suun edessä
estävät heitä nuhtelemasta.
30Kätketty viisaus ja salattu aarre
— mitä hyötyä on kummastakaan niistä?
31Parempi on ihminen,
joka tyhmyytensä kätkee,
kuin ihminen, joka viisautensa kätkee.