2. aikakirja 10

₁Rehabeam lähti Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut sinne julistaakseen hänet kuninkaaksi. ₂Kun Jerobeam, Nebatin poika, sai kuulla tästä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, hän palasi Israeliin. ₃Israelilaiset kutsuivat hänet mukaansa, ja yhdessä he menivät Rehabeamin puheille ja sanoivat: ₄»Sinun isäsi teki ikeemme raskaaksi. Kevennä sinä nyt isäsi määräämää raskasta työtä ja painavaa iestä, jonka hän pani kannettavaksemme. Jos sen teet, me olemme sinun palvelijoitasi.» ₅Rehabeam sanoi heille: »Odottakaa vielä kaksi päivää ja tulkaa sitten uudelleen.» Väkijoukko lähti pois.

₆Kuningas Rehabeam kysyi neuvoa vanhimmilta, jotka olivat olleet hänen isänsä Salomon palveluksessa, kun tämä vielä eli. Hän kysyi: »Millaisen vastauksen neuvotte antamaan tälle kansalle?» ₇He vastasivat hänelle: »Jos olet hyvä tälle kansalle, jos tahdot sen parasta ja annat sille sen mielen mukaisen vastauksen, niin se tulee aina olemaan sinun palvelijasi.» ₈Mutta Rehabeam ei välittänyt neuvosta, jonka vanhimmat hänelle antoivat. Hän kysyi neuvoa nuorilta, jotka olivat kasvaneet yhdessä hänen kanssaan ja kuuluivat nyt hänen hoviväkeensä. ₉»Miten te neuvotte minua vastaamaan kansalle?» hän kysyi heiltä. »Kansa pyysi minua keventämään iestä, jonka isäni on pannut sen kannettavaksi.» ₁₀Nuoret, jotka olivat kasvaneet yhdessä hänen kanssaan, sanoivat hänelle: »Tämä kansa sanoo sinulle, että isäsi teki sen ikeestä raskaan, ja pyytää sinua keventämään sitä. Sano sinä kansalle: Minun pieninkin jäseneni on paksumpi kuin isäni vyötäiset. ₁₁Isäni pani niskaanne painavan ikeen, mutta minä vielä lisään sen painoa. Isäni kuritti teitä raipalla, mutta minä kuritan teitä piikkiruoskalla.»

₁₂Kahden päivän kuluttua Jerobeam ja koko kansa tulivat Rehabeamin luo, niin kuin kuningas oli käskenyt. ₁₃Kuningas Rehabeam vastasi heille kovin sanoin. Hän hylkäsi neuvon, jonka oli vanhimmilta saanut, ₁₄ja puhui heille nuorten neuvon mukaisesti. Hän sanoi: »Isäni teki teidän ikeestänne raskaan, mutta minä teen sen vielä raskaammaksi. Isäni kuritti teitä raipalla, mutta minä kuritan teitä piikkiruoskalla.» ₁₅Kuningas ei kuunnellut kansaa. Jumala ohjasi hänet tekemään näin pannakseen täytäntöön sanansa, jotka hän silolaisen Ahian suulla oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle.

₁₆Kun israelilaiset näkivät, että kuningas ei välittänyt heidän pyynnöstään, he sanoivat hänelle näin:

Niin israelilaiset palasivat kotiinsa. ₁₇Rehabeamista tuli vain niiden israelilaisten kuningas, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.

₁₈Kun kuningas Rehabeam lähetti verotöiden valvojan Adoramin israelilaisten luo, he kivittivät tämän kuoliaaksi. Silloin Rehabeam nousi kiireesti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin. ₁₉Israel hylkäsi Daavidin kuningassuvun ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään saakka.