2. aikakirja 12
Sisak hyökkää Juudaan
1Kun Rehabeamin kuninkuus oli vahvistunut ja hänen valtansa vakiintunut, hän hylkäsi Herran lain, ja koko Israel seurasi häntä. 2Kuningas Rehabeamin viidentenä hallitusvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemia vastaan. Näin tapahtui sen vuoksi, että israelilaiset olivat luopuneet Herrasta. 3Sisakilla oli mukanaan tuhat kaksisataa sotavaunua ja kuusikymmentätuhatta vaunusoturia, ja hän toi Egyptistä myös suunnattoman joukon libyalaisia, sukkilaisia ja nubialaisia sotilaita. 4Hän valloitti Juudan linnoitetut kaupungit ja pääsi Jerusalemiin saakka.
5Sisakin lähestyessä Juudan johtomiehet olivat kokoontuneet Jerusalemiin Rehabeamin luo. Profeetta Semaja tuli sinne ja sanoi: »Näin sanoo Herra: ’Koska te olette luopuneet minusta, minä luovutan teidät Sisakin käsiin.’» 6Silloin Israelin johtomiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: »Herra antaa meille ansiomme mukaan.» 7Kun Herra näki heidän nöyrtyneen, hän puhui Semajalle näin: »Koska he ovat nöyrtyneet, minä en tuhoa heitä. Annan heidän juuri ja juuri pelastua, en anna vihani kohdata Jerusalemia, Sisak ei sitä hävitä. 8Mutta he joutuvat hänen palvelijoikseen ja saavat oppia, millaista on palvella minua ja millaista on palvella vieraiden maiden kuninkaita.»
9Niin Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin ja ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt. 10Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan pronssikilvet ja uskoi ne palatsinsa ovea vartioivan henkikaartin päälliköille. 11Aina kun kuningas meni Herran temppeliin, myös vartijat menivät sinne kilpiä kantaen, ja sitten he veivät kilvet taas henkikaartin huoneeseen.
12Koska Rehabeam oli nöyrtynyt, Herran viha kääntyi hänestä pois eikä häntä kohdannut täydellinen tuho. Ja olihan Juudassa myös jotakin hyvää.
Rehabeamin kuolema
13Kuningas Rehabeamin valta Jerusalemissa vahvistui, ja hän hallitsi siellä edelleen. Kuninkaaksi tullessaan hän oli neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen. Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Herra oli kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama.
14Rehabeam teki sellaista, mikä on väärää, sillä hän ei palvellut Herraa koko sydämestään. 15Rehabeamin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu profeetta Semajan ja näkijä Iddon historioissa. Niissä on myös hänen sukuluettelonsa.
Kaiken aikaa Rehabeam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään. 16Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Abia.
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007