Ahas Juudan kuninkaana
1Ahas oli kuninkaaksi tullessaan kaksikymmenvuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta.
Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt. 2Hän vaelsi Israelin kuninkaiden teitä ja teki myös patsaita baaleille. 3Hän uhrasi Ben-Hinnomin laaksossa ja pani poikansa kulkemaan tulen läpi. Näin hän noudatti niiden kansojen kauhistuttavia tapoja, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. 4Hän myös uhrasi ja suitsutti kukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen lehtevän puun alla.
5Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Syyrian kuninkaan käsiin, ja syyrialaiset löivät hänet. He ottivat suuren joukon hänen miehiään vangiksi ja veivät heidät Damaskokseen. Herra antoi hänet myös Israelin kuninkaan käsiin, ja tämä tuotti hänelle suuren tappion. 6Pekah, Remaljan poika, surmasi yhtenä päivänä satakaksikymmentätuhatta Juudan soturia. Näin tapahtui, koska Juudan kansa oli hylännyt Herran, isiensä Jumalan. 7Sikri, efraimilainen sotasankari, surmasi kuninkaan pojan Maasejan, palatsin päällikön Asrikamin ja kuninkaan lähimmän miehen Elkanan. 8Israelilaiset veivät heimoveljiltään vangeiksi kaksisataatuhatta henkeä, naisia, poikia ja tyttöjä, ja ryöstivät heiltä myös paljon saalista, jonka he veivät Samariaan.
9Samariassa oli Herran profeetta, jonka nimi oli Oded. Hän lähti sotajoukkoa vastaan ja sanoi sotilaille: »Koska Herra, teidän isienne Jumala, on vihastunut Juudaan, hän on antanut sen teidän käsiinne. Viha, jonka vallassa te olette tappaneet Juudan asukkaita, nousee taivaaseen asti. 10Nyt aiotte vielä pakottaa Juudan ja Jerusalemin asukkaat orjiksenne ja orjattariksenne. Ettekö te itsekin ole kylliksi rikkoneet Herraa, Jumalaanne vastaan? 11Kuulkaa, mitä nyt sanon! Päästäkää vapaaksi nuo vangit, omat veljenne! Muuten teitä kohtaa Herran ankara viha.»
12Sodasta palaavien eteen astuivat sitten efraimilaisten johtomiehet Asarja, Johananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Hiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika. 13He sanoivat sotilaille: »Älkää tuoko tänne noita sotavankeja! Syyllisyytemme Herran edessä on jo ennestään suuri ja Herran viha on yllämme, mutta te vain tahdotte lisätä syntejämme ja syyllisyyttämme.»
14Silloin sotilaat päästivät vangit vapaiksi ja luopuivat myös saaliistaan päälliköiden ja koko kansanjoukon edessä. 15Tehtävään määrätyt miehet menivät vankien luo ja antoivat saaliista vaatteet ja jalkineet niille, joilla ei niitä ollut. He jakoivat vangeille ruokaa ja juomaa, voitelivat heidän haavansa ja nostivat aasien selkään ne, jotka eivät pystyneet kävelemään. Sitten he veivät heidät Jerikoon, Palmukaupunkiin, heidän heimolaistensa lähelle; itse he palasivat Samariaan.
16Noihin aikoihin kuningas Ahas lähetti Assyrian kuninkaalle sanan ja pyysi häneltä apua, 17sillä edomilaisetkin olivat hyökänneet Juudaan ja olivat lyöneet sen joukot ja ottaneet vankeja. 18Myös filistealaiset olivat tehneet ryöstöretkiä Juudaan Sefelan ja Negevin kaupunkeihin. He olivat valloittaneet Bet-Semesin, Aijalonin ja Gederotin sekä Sokon, Timnan ja Gimson ympäristökylineen ja asettuneet niihin asumaan. 19Herra oli näin nöyryyttänyt Juudaa sen kuninkaan Ahasin vuoksi, koska Ahas oli saattanut Juudan luopumuksen valtaan ja oli itsekin ollut Herralle uskoton. 20Assyrian kuningas Tiglatpileser tuli Ahasia vastaan, mutta kävikin hänen kimppuunsa sen sijaan että olisi auttanut häntä. 21Vaikka Ahas otti aarteita Herran temppelistä, kuninkaan palatsista ja maan johtomiehiltä ja antoi ne Assyrian kuninkaalle, hän ei saanut tältä apua.
22Suuren ahdinkonsakaan aikana kuningas Ahas ei kääntynyt Herran puoleen. 23Hän uhrasi Damaskoksen jumalille, jotka olivat voittaneet hänet, sillä hän ajatteli: »Kun Syyrian kuninkaat ovat saaneet apua jumaliltaan, minä uhraan niille, ja niin ne auttavat minuakin.» Näin Ahas ja koko Israel lankesivat syntiin. 24Ahas kokosi Jumalan temppelin esineet ja särki ne, ja hän sulki temppelin ovet ja pystytti alttareita Jerusalemin kaikkiin kadunkulmiin. 25Hän teetti kaikkiin Juudan kaupunkeihin kukkulapyhäkköjä uhratakseen niissä vieraille jumalille, ja näin hän herätti Herran, isiensä Jumalan, vihan.
26Muut Ahasin ajan tapahtumat ja kaikki hänen toimensa, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu Juudan ja Israelin kuninkaiden historiaan. 27Ahas meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Jerusalemin kaupunkiin, mutta ei kuninkaiden hautaan. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Hiskia.