Elisa parantaa syyrialaisen Naamanin
1Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman oli arvossa pidetty mies ja kuninkaansa suosiossa, sillä Herra oli käyttänyt häntä aseenaan pelastaessaan Syyrian sen vihollisilta. Naaman oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia. 2Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkellä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi. 3Tyttö sanoi emännälleen: »Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista.» 4Naaman meni kuninkaansa puheille ja kertoi, mitä israelilaistyttö oli sanonut. 5Syyrian kuningas sanoi: »Mene vain sinne, minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle.» Niin Naaman lähti ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeaa ja kuusituhatta sekeliä kultaa sekä kymmenen juhlapukua.
6Naaman vei Israelin kuninkaalle kirjeen, jossa sanottiin: »Tämän kirjeen tuo sinulle palvelijani Naaman. Olen lähettänyt hänet luoksesi, jotta parantaisit hänet spitaalista.» 7Luettuaan kirjeen Israelin kuningas repäisi vaatteensa ja sanoi: »Olenko minä muka Jumala, jolla on elämä ja kuolema vallassaan, kun hän lähettää spitaalisen minun parannettavakseni! Hän selvästikin vain hankkii riitaa kanssani!»
8Kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli repäissyt vaatteensa, hän lähetti sanomaan kuninkaalle: »Miksi repäisit vaatteesi? Lähetä tuo mies minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta.» 9Naaman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen. 10Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: »Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve.» 11Mutta Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: »Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. 12Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!» Hän kääntyi vihoissaan takaisin ja lähti pois.
13Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä ja sanoivat: »Herramme! Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!» 14Niin hän meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas.
15Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: »Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa. Otathan siis kiitoslahjan palvelijaltasi.» 16Mutta Elisa sanoi: »Niin totta kuin Herra elää, hän, jota palvelen, minä en lahjaasi ota.» Naaman koetti taivuttaa hänet ottamaan lahjan vastaan, mutta hän kieltäytyi. 17Naaman sanoi silloin: »Vaikket lahjaan suostukaan, niin sallithan, että otan mukaani Israelin multaa sen verran kuin muulipari kantaa. Enää en uhraa alttarilla polttouhria enkä teurasuhria muille jumalille kuin Herralle. 18Antakoon Herra minulle kuitenkin sen anteeksi, että kumarran Rimmonia, kun seuraan kuningastani hänen mennessään Rimmonin temppeliin. Kun hänen seurassaan joudun temppelissä kumartamaan Rimmonia, antakoon Herra sen minulle anteeksi.» 19Elisa sanoi hänelle: »Mene rauhassa.»
Kun Naaman Elisan luota lähdettyään oli jo kulkenut kappaleen matkaa, 20Jumalan miehen palvelija Gehasi alkoi ajatella: »Suotta herrani sääli tuota syyrialaista, kun ei huolinut sitä, minkä hän oli tuonut mukanaan. Niin totta kuin Herra elää, minä juoksen hänen peräänsä, että saisin häneltä jotakin.» 21Gehasi lähti Naamanin perään. Kun Naaman huomasi, että joku juoksi hänen jäljessään, hän hyppäsi vaunuistaan, meni tulijaa vastaan ja kysyi: »Mikä nyt on hätänä?» 22Gehasi vastasi: »Ei mikään, herrani vain lähetti minut sanomaan sinulle, että hänen luokseen tuli äsken Efraimin vuoristosta kaksi nuorta profeetanoppilasta. Voisitko antaa heille talentin hopeaa ja kaksi juhlapukua?» 23»Ota toki kaksi talenttia», Naaman sanoi. Hän pyysi pyytämistään toista ottamaan hopeatalentit ja sitoi ne sitten kahteen pussiin. Hän antoi hopeat ja kaksi juhlapukua kahdelle palvelijalleen, ja he kantoivat niitä Gehasin edellä. 24Kun Gehasi tuli yläkaupunkiin, hän otti lahjat palvelijoilta ja kätki ne kotiinsa. Sitten hän lähetti palvelijat takaisin.
25Kun Gehasi palasi herransa luo, Elisa kysyi häneltä: »Mistä sinä tulet, Gehasi?» »En minä ole käynyt missään», hän vastasi. 26Mutta Elisa sanoi hänelle: »Etkö usko, että olin hengessäni siellä, kun se mies lähti vaunuistaan takaisin sinua vastaan? Sinusta taisi nyt olla sopiva tilaisuus ottaa vastaan hopeaa ja hankkia vaatteita, oliivitarhoja ja viinitarhoja, lampaita ja nautakarjaa, orjia ja orjattaria? 27Naamanin spitaali tarttuu nyt sinuun ja jälkeläisiisi, eikä sukusi pääse siitä koskaan.» Ja kun Gehasi lähti Elisan luota, hän oli spitaalista lumivalkea.
