Jesaja 27

₁Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö

suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan

Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen,

Leviatanin, kiemurtavan käärmeen,

iskee hengiltä syvyyden hirviön.

₂Sinä päivänä saamme kuulla:

»Ihana viinitarha! Laulakaa siitä!»

₃– Minä, Herra, olen sen vartija,

yhtenään minä kastelen sitä.

Minä vartioin sitä päivin ja öin,

jottei sitä kukaan vahingoittaisi.

₄Vihani hehku on ohi.

Mutta jos vain näen ohdakkeita ja orjantappuroita,

käyn taisteluun niitä vastaan

ja poltan ne kaikki,

₅jolleivät etsi minusta turvaa

ja tee rauhaa kanssani,

rauhaa minun kanssani.

₆Tulevina aikoina Jaakob juurtuu,

Israel kukkii ja kukoistaa,

ja hedelmiin peittyvät maan kasvot.

₇– Onko hän lyönyt teitä yhtä ankarasti

kuin hän löi teidän lyöjiänne?

Onko hän tappanut teitä yhtä säälimättömästi

kuin hän tappoi teidän kansanne tappajia?

₈Vain hätistämällä pois, karkottamalla hän teitä ojensi,

kiivaalla henkäyksellään hän ajoi teidät tiehenne

itätuulen päivänä.

₉Näin sovitetaan Jaakobin synnit,

tämä on kääntymyksen hedelmä:

Jaakob murskaa kaikki väärien alttarien kivet

niin kuin kalkkikivi murskataan,

eikä maahan enää nouse asera-paaluja,

ei suitsutusalttareita.

₁₀Yksin jää linnoitettu kaupunki

niin kuin heitteille jätetty laidun,

hylätyksi kuin autiomaa.

Siellä vasikat kulkevat laitumella,

siellä ne oleilevat, kaluavat pensaat paljaiksi,

₁₁ja kun oksat kuivettuvat risuiksi,

naiset tulevat ja katkovat ne polttopuiksi.

Se kansa hylkää viisauden.

Siksi sen luoja ei sitä sääli,

hän, joka sen loi, ei sitä armahda.

₁₂Sinä päivänä

Herra karistaa tähkistä irti jyvät

Eufratilta aina Egyptin rajapurolle saakka,

ja jyvä jyvältä teidät poimitaan talteen,

te Israelin lapset.

₁₃Ja sinä päivänä

puhalletaan suureen torveen,

ja Assyrian maahan kadonneet

ja Egyptin maahan hajaantuneet

tulevat ja kumartuvat Herran eteen

Jerusalemin pyhällä vuorella.