Tuomarien kirja 3

₁Tässä ovat lueteltuina ne kansat, joiden Herra antoi jäädä asuinsijoilleen koetellakseen israelilaisia, kaikkia niitä, jotka itse eivät olleet kokeneet Kanaaninmaan valloitussotia. ₂Tämän hän teki opettaakseen Israelin uudet sukupolvet käymään sotaa, etenkin ne, jotka eivät olleet koskaan ennen joutuneet sotaa kokemaan. ₃Maahan jäivät filistealaisten viisi ruhtinaskuntaa sekä kaikki ne kanaanilaiset, foinikialaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuorilla Baal-Hermonin vuoresta Lebo-Hamatiin asti. ₄Näin Herra halusi koetella israelilaisia, jotta kävisi ilmi, tottelevatko he hänen käskyjään, jotka Mooses oli antanut heidän esi-isilleen. ₅Jouduttuaan asumaan kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten seassa ₆israelilaiset alkoivat ottaa heidän tyttäriään vaimoikseen ja antaa omia tyttäriään vaimoiksi heidän pojilleen. Samalla he rupesivat palvelemaan heidän jumaliaan.

₇Israelilaiset rikkoivat Herraa vastaan. He unohtivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroita. ₈Silloin Herra vihastui israelilaisiin ja antoi heidät Kusan-Riseataimin, pohjoisen Mesopotamian kuninkaan, käsiin. He joutuivat olemaan Kusan-Riseataimin vallan alla kahdeksan vuotta. ₉Mutta israelilaiset huusivat avukseen Herraa, ja Herra lähetti heille pelastajaksi Otnielin, Kalebin nuoremman veljen Kenasin pojan, joka vapautti heidät. ₁₀Hänessä vaikutti Herran henki, ja hän johti tuomarina Israelia. Kun Otniel lähti sotaan, Herra antoi hänen saada voiton Kusan-Riseataimista, aramealaiskuninkaasta, ja niin Otniel alisti tämän kuninkaan valtansa alle. ₁₁Tämän jälkeen Israel sai elää rauhassa neljäkymmentä vuotta. Sitten Otniel, Kenasin poika, kuoli.

₁₂Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja sen tähden Herra antoi Eglonin, Moabin kuninkaan, nousta Israelia mahtavammaksi. ₁₃Eglon liittoutui ammonilaisten ja amalekilaisten kanssa, voitti Israelin ja otti haltuunsa Palmukaupungin. ₁₄Israelilaiset olivat Moabin kuninkaan Eglonin vallan alla kahdeksantoista vuotta.

₁₅Israelilaiset huusivat Herraa avukseen, ja Herra lähetti heille vapauttajaksi Benjaminin heimoon kuuluvan Ehudin, Geran pojan, joka oli vasenkätinen. Kun israelilaiset lähettivät Ehudin viemään pakkoveroa Eglonille, Moabin kuninkaalle, ₁₆hän takoi itselleen lyhyen, kaksiteräisen miekan ja ripusti sen piiloon viittansa alle oikealle sivulleen. ₁₇Ehud vei veron Moabin kuninkaalle Eglonille, joka oli hyvin lihava mies. ₁₈Vietyään veron perille hän saattoi kantajina olleita miehiä ₁₉Gilgalin kivipatsaille asti, mutta palasi itse Eglonin luo. Hän sanoi Eglonille: »Kuningas, minulla on sinulle salaista asiaa.» Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: »Poistukaa!» Kaikki poistuivat paikalta. ₂₀Kuninkaan jäätyä istumaan vilpoiseen kattohuoneeseensa Ehud astui lähemmäksi ja sanoi: »Minulla on sinulle viesti Jumalalta.» Eglon nousi istuimeltaan, ₂₁ja silloin Ehud tarttui vasemmalla kädellään miekkaan, joka riippui hänen oikealla sivullaan, ja työnsi sen Eglonin vatsaan. ₂₂Terä painui sisään koko pituudeltaan, ja kahvakin upposi rasvaan, niin ettei Ehud saanut vedetyksi miekkaansa pois. Sitten Ehud meni kattohuoneen ovelle, ₂₃veti ovet kiinni, lukitsi ne sisäpuolelta ja poistui ikkunan kautta.

₂₄Ehudin lähdettyä palvelijat palasivat ja huomasivat kattohuoneen ovien olevan lukossa. Silloin he sanoivat: »Kuningas on varmaankin tarpeillaan vilpoisessa kattohuoneessa.» ₂₅Kun kukaan ei tullut ulos, he viimein väsyivät odottamaan, hakivat avaimen, avasivat oven ja näkivät herransa makaavan kuolleena lattialla.

₂₆Palvelijoiden viivytellessä Ehud oli päässyt pakoon. Hän oli jo ehtinyt kivipatsaiden ohi ja pakeni Seiraan Efraimin vuorille. ₂₇Saavuttuaan sinne hän puhalsi torveen ja kokosi israelilaiset. He laskeutuivat vuorilta hänen johtaminaan. ₂₈Hän sanoi heille: »Seuratkaa minua. Nyt Herra antaa teidän kukistaa vihollisenne Moabin.» He hyökkäsivät hänen jäljessään, valtasivat Jordanin kahlaamot, jotka olivat Moabin rajalla, eivätkä päästäneet sieltä ketään yli. ₂₉He löivät Moabin joukot, noin kymmenentuhatta miestä, kaikki voimakkaita ja urheita sotureita, eikä yksikään päässyt pakoon. ₃₀Sinä päivänä Moab taipui Israelin vallan alle, ja Israel sai elää rauhassa kahdeksankymmentä vuotta.

₃₁Ehudin jälkeen tuli tuomariksi Samgar, Anatin poika. Hän surmasi kuusisataa filistealaista häränajajan pistimellä. Näin hän pelasti Israelin.