1Efraimilaiset sanoivat Gideonille: »Miksi kohtelit meitä näin? Mikset kutsunut meitä mukaasi, kun lähdit sotimaan midianilaisia vastaan?» He moittivat ankarasti häntä, 2mutta Gideon sanoi heille: »Olenko minä muka tehnyt jotakin teidän tekojenne veroista? Onhan Efraimin jälkisatokin arvokkaampi kuin Abieserin koko viinisato. 3Teidän käsiinnehän Jumala antoi midianilaisten päälliköt Orebin ja Seebin. Mitä minä olen saanut aikaan teihin verrattuna?» Näin puhuen hän sai heidät leppymään.
Gideonin retki Jordanin itäpuolelle
4Gideon saapui Jordanille ja meni kolmensadan miehensä kanssa joen yli. He olivat takaa-ajon uuvuttamia, 5ja Gideon sanoi sukkotilaisille: »Antakaa leipää miehilleni. He ovat näännyksissä. Ajamme takaa midianilaisten kuninkaita Sebahia ja Salmunnaa.» 6Mutta Sukkotin päämiehet vastasivat: »Joko olet saanut Sebahin ja Salmunnan kiinni ja lyönyt heiltä poikki käden? Vasta sitten vaadi meiltä ruokaa sotajoukollesi.» 7Gideon sanoi: »Hyvä on! Kun Herra antaa Sebahin ja Salmunnan minun käsiini, niin noiden sanojen tähden minä pieksen teidät verille autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla.»
8Gideon jatkoi kulkuaan Penueliin ja esitti penuelilaisille saman pyynnön. Penuelilaiset vastasivat hänelle samalla tavalla kuin sukkotilaiset olivat vastanneet. 9Silloin hän sanoi penuelilaisille: »Kun minä palaan voittajana, revin maahan teidän linnoituksenne.»
10Sebah ja Salmunna olivat viidentoistatuhannen miehen kanssa Karkorissa. Vain tämän verran oli jäljellä itäisen autiomaan paimentolaisten sotajoukosta; taisteluissa oli kaatunut satakaksikymmentätuhatta miestä. 11Gideon kulki paimentolaisten käyttämää tietä Nobahin ja Jogbehan itäpuolitse ja pääsi yllättämään sotajoukon, kun se kaikessa rauhassa lepäili leirissään. 12Molemmat midianilaiskuninkaat Sebah ja Salmunna pakenivat, mutta Gideon ajoi heitä takaa, sai heidät vangiksi ja löi hajalle heidän koko sotajoukkonsa.
13Kun Gideon, Joasin poika, palasi taistelusta Heresin solan kautta, 14hän sai kiinni sukkotilaisen nuorukaisen ja kuulusteli häntä. Nuorukainen kirjoitti hänelle Sukkotin päämiesten ja vanhimpien nimet; heitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentäseitsemän. 15Sitten Gideon meni Sukkotin miesten luo ja sanoi: »Tässä ovat nyt Sebah ja Salmunna, joiden tähden te pilkkasitte minua. Tehän kysyitte, joko Sebah ja Salmunna olivat minun käsissäni, kun pyysin teitä antamaan ruokaa väsyneille miehilleni.» 16Sitten Gideon vangitsi Sukkotin vanhimmat ja pieksi heidät autiomaan orjantappuroilla ja piikkipensailla. 17Penuelin linnoituksen hän repi maahan, ja kaupungin miehet hän surmasi. 18Sitten hän kysyi Sebahilta ja Salmunnalta: »Minkä näköisiä olivat ne miehet, jotka te surmasitte Taborilla?» He vastasivat: »Samanlaisia kuin sinä. Jokainen oli näöltään kuin kuninkaan poika.» 19Gideon sanoi heille: »He olivat veljiäni, äitini poikia. Niin totta kuin Herra elää, minä en surmaisi teitä, jos olisitte jättäneet heidät henkiin.» 20Hän sanoi esikoiselleen Jeterille: »Tapa heidät.» Mutta poika pelkäsi, koska oli vielä nuori, eikä vetänyt miekkaansa esiin. 21Silloin Sebah ja Salmunna sanoivat: »Tapa itse meidät. Miehellä on miehen voimat.» Niin Gideon surmasi Sebahin ja Salmunnan ja otti sitten puolikuun muotoiset korut heidän kameliensa kaulasta.
Gideon ei suostu israelilaisten kuninkaaksi
22Israelilaiset sanoivat Gideonille: »Sinä olet pelastanut meidät midianilaisten käsistä. Ryhdy nyt meidän hallitsijaksemme! Myös sinun poikasi ja pojanpoikasi saavat hallita meitä sinun jälkeesi.» 23Mutta Gideon sanoi heille: »Minä en ryhdy teidän hallitsijaksenne, eikä minun pojistanikaan tule teidän hallitsijoitanne, vaan Herran tulee hallita teitä.» 24Gideon sanoi heille vielä: »Yhtä tahtoisin teiltä kuitenkin pyytää. Antakaa kukin minulle yksi korurengas saaliistanne.» Midianilaisilla näet oli koruinaan kultarenkaita, koska he olivat ismaelilaisia. 25Israelilaiset vastasivat: »Hyvä on, saat mitä pyydät.» He levittivät maahan viitan ja heittivät kukin sen päälle yhden renkaan saaliistaan. 26Kultarenkaat, jotka Gideon oli pyytänyt lahjaksi, painoivat yhteensä tuhat seitsemänsataa sekeliä; tähän eivät sisältyneet ne puolikuun muotoiset korut, korvakorut ja purppuraiset vaatteet, jotka midianilaiskuninkailla oli ollut yllään, eivätkä heidän kameliensa kaulaketjut. 27Kullasta Gideon teki efodi-kasukan kotikaupunkinsa Ofran jumalankuvaa varten. Israelilaiset kävivät palvomassa sitä ja luopuivat Herrasta. Näin kultainen kasukka koitui lankeemukseksi Gideonille ja hänen suvulleen.
28Hävittyään israelilaisille midianilaiset eivät enää uskaltaneet lähteä ryöstöretkilleen. Israel sai elää rauhassa neljäkymmentä vuotta, Gideonin elämän loppuun saakka.
29Gideon, Joasin poika, jota sanottiin myös Jerubbaaliksi, jäi kotikaupunkiinsa asumaan. 30Hänellä oli useita vaimoja ja näiden kanssa seitsemänkymmentä poikaa. 31Myös hänen Sikemissä asuva sivuvaimonsa synnytti hänelle pojan. Gideon antoi pojalle nimen Abimelek. 32Gideon, Joasin poika, kuoli korkeassa iässä, ja hänet haudattiin isänsä Joasin hautaan, joka oli abieserilaisten Ofrassa.
33Gideonin kuoltua israelilaiset eivät pysyneet Herralle uskollisina, vaan antautuivat jälleen palvelemaan baaleja. He ottivat jumalakseen Baal-Beritin 34eivätkä muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän ympärillään asuvien vihollisten käsistä. 35He eivät tunteneet kiitollisuutta Gideonin sukua kohtaan siitä, mitä Gideon oli Israelin hyväksi tehnyt.
