Job 34

₂– Kuunnelkaa minun puhettani, te viisaat miehet,

te, joilla on paljon tietoa,

tarkatkaa, mitä minä sanon!

₃Kieli maistelee ruoan,

korva koettelee sanat.

₄Tutkikaamme siis yhdessä, mikä on oikein,

selvittäkäämme, mikä on hyvää.

₅Job sanoo: »Minä olen syytön,

Jumala on kohdellut minua väärin!

₆Vaikka puhun totta, valehtelijana minua pidetään,

vaikka en ole tehnyt syntiä, nuolet lävistävät minut.»

₇Millainen mies onkaan tämä Job!

Niin kuin vesi virtaa,

niin virtaa pilkkapuhe hänen huuliltaan.

₈Pahantekijöiden seuraan hän lyöttäytyy,

jumalattomien joukossa hän kulkee.

₉Näin hän sanoo: »Ei kannata

ihmisen olla Jumalalle mieliksi!»

₁₀Kuulkaa siis minua, te viisaat miehet!

Mahdotonta ajatella, että Jumala tekisi väärin,

että Kaikkivaltias toimisi vastoin oikeutta.

₁₁Hän rankaisee ihmistä tekojen mukaan.

Miten mies vaeltaa, sen mukaan hänet palkitaan.

₁₂Totisesti, Jumala ei tee vääryyttä,

Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.

₁₃Kuka on antanut maan hänen hallintaansa?

Kuka on uskonut hänen hoitoonsa maanpiirin?

₁₄Jos hän ajattelisi vain itseään

ja vetäisi pois henkensä,

elämän henkäyksen,

₁₅koko luomakunta menehtyisi hetkessä

ja ihminen palaisi takaisin maan tomuun.

₁₆Jos sinulla on järkeä, kuuntele nyt,

mitä minä sanon.

₁₇Voisiko joku, joka halveksii oikeutta,

pidellä kaikkeuden suitsia?

Sanotko sinä vanhurskasta Jumalaa väärintekijäksi,

₁₈häntä, joka sanoo kuninkaalle: »Sinä kelvoton!»

ja mahtimiehelle: »Sinä roisto!»

₁₉Ei hän pidä ruhtinaiden puolta,

hän ei aseta ylhäistä köyhän edelle –

kaikkihan he ovat hänen kättensä tekoa.

₂₀He kuolevat äkkiä, keskellä yötä,

kansat nousevat, kansat katoavat,

valtiaat pyyhkäistään sivuun

ihmiskäden koskematta.

₂₁Sillä hänen silmänsä tarkkaavat ihmisten teitä,

hän näkee kaikki heidän askelensa.

₂₂Ei ole niin mustaa pimeyttä,

että pahantekijä voisi siihen kätkeytyä.

₂₃Ei Jumala ilmoita hetkeä,

jolloin ihminen kutsutaan tuomiolle.

₂₄Ei hän kuulustele ketään. Hän murskaa mahtavat

ja asettaa heidän paikalleen toiset miehet.

₂₅Hän seuraa tarkoin heidän toimiaan,

yön tullen hän syöksee heidät alas

ja murskaa heidät.

₂₆Hän rankaisee heitä heidän rikoksistaan

julkisella paikalla, kaikkien nähden,

₂₇koska he ovat poikenneet hänen teiltään

eivätkä enää kulje hänen askelissaan.

₂₈He eivät kuule kurjien itkua –

Jumala sen kuulee.

₂₉Mutta jos Jumala pysyy vaiti,

kuka voi häntä syyttää?

Jos hän peittää kasvonsa,

kuka hänet näkee?

Mitä voivat kansat tai ihmiset,

₃₀kun jumalaton hallitsee maata

ja saattaa kansan lankeamaan?

₃₁Pitäisikö Jumalan sanoa:

»Minä olen erehtynyt. Nyt en enää tee väärin.

₃₂Opeta sinä minulle se mitä minä en ymmärrä!

Ehkä olen tehnyt vääryyttä, mutta enää en tee.»

₃₃Sinunko mielesi mukaan hänen pitäisi palkita ja rangaista?

Sinähän tässä olet kapinoinut.

Sinun on nyt ratkaistava asia, ei minun.

Jos jotakin tiedät, sano se!

₃₄Minulle sanovat viisaat miehet,

nuo, jotka minua kuuntelevat:

₃₅»Job puhuu ajattelemattomasti,

hänen sanoistaan puuttuu ymmärrys.»

₃₆Jatkukoot siis hänen koettelemuksensa,

kun hän yhä vain puhuu pilkkaajan tavoin.

₃₇Hän on tehnyt syntiä, hän kapinoi.

Hän ojentaa meille kätensä

mutta jatkaa puhettaan Jumalaa vastaan.