Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi
1Laulunjohtajalle. Lauletaan niin kuin »Liljat». Daavidin psalmi.
2Pelasta minut, Jumala!
Vesi on noussut kaulaani saakka.
3Olen vajonnut pohjattomaan liejuun,
jalkani ei tavoita lujaa maata.
Olen joutunut vetten syvyyksiin,
pyörre tempaa minut mukaansa.
4Minä olen väsynyt huutamaan,
kurkkuni on käheä.
Silmäni hämärtyivät,
kun odotin sinua, Jumala.
5Enemmän kuin hiuksia päässäni
on niitä, jotka minua syyttä vihaavat.
Vahvoja he ovat,
nuo, jotka tahtovat tuhota minut.
Syyttä he ovat minun vihamiehiäni.
Kuinka voisin palauttaa sellaista,
mitä en ole varastanut?
6Jumala, sinä tunnet erehdykseni,
rikkomukseni eivät pysy sinulta salassa.
7Herrani, Herra Sebaot!
Älköön minun takiani joutuko häpeään
kukaan, joka odottaa sinua.
Israelin Jumala!
Älköön minun takiani joutuko pilkattavaksi
kukaan, joka etsii sinua.
8Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi,
häpeän puna peittää kasvoni.
9Minusta on tullut vieras veljilleni,
äitini pojat eivät minua tunne.
10Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut,
ja minuun sattuu niiden pilkka,
jotka pilkkaavat sinua.
11Minä itkin ja paastosin,
mutta siitäkin koitui minulle vain häpeää.
12Minä pukeuduin karkeaan kankaaseen,
mutta minusta tuli vain pilkkalaulun aihe.
13Missä ihmiset kokoontuvat, siellä puhutaan minusta.
Missä olutta juodaan, siellä lauletaan minusta.
14Minä rukoilen sinua, Herra.
Kunpa tämä hetki olisi otollinen.
Jumala, vastaa minulle!
Onhan hyvyytesi suuri ja apusi varma.
15Pelasta minut, etten vajoaisi liejuun,
pelasta minut vihollisteni käsistä ja vetten syvyyksistä.
16Älä anna pyörteen temmata minua mukaansa,
syvyyden nielaista minua,
älä anna kuilun sulkeutua pääni päällä.
17Vastaa minulle, Herra! Sinä olet uskollinen,
katso puoleeni, sinä armollinen.
18Älä kätke kasvojasi palvelijaltasi.
Minä olen ahdingossa,
vastaa jo minulle!
19Tule luokseni, lunasta minut,
osta minut vapaaksi vihollisteni nähden.
20Sinä näet kaikki ahdistajani,
sinä tiedät, että olen kärsinyt
häväistystä, herjaa ja pilkkaa.
21Häpeä on murtanut sydämeni,
haavani ei parane.
Turhaan minä odotin sääliä,
kukaan ei minua lohduttanut.
22Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa,
janooni he juottivat etikkaa.
23Tulkoon heidän pitopöytänsä heille ansaksi
ja uhrijuhlansa onnettomuudeksi!
24Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi,
tee heidän jalkansa heikoiksi.
25Vuodata heidän päälleen kiivautesi malja,
sinun vihasi hehku kohdatkoon heidät.
26Tulkoon heidän leirinsä autioksi,
älköön kukaan asuko heidän teltoissaan.
27He ovat vainonneet sitä, jota sinä olet lyönyt,
lisänneet sen tuskaa, jota sinä olet haavoittanut.
28Pane heille syyllisyyttä syyllisyyden päälle,
torju heidät luotasi.
29Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta,
älköön heidän nimeään merkittäkö vanhurskaiden joukkoon.
30Minä olen kurja ja kipua täynnä,
mutta sinä, Jumala, autat minut turvaan.
31Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä,
kunnioitan sitä kiitoksin.
32Miellyttäköön kiitokseni Herraa enemmän kuin uhrihärkä,
enemmän kuin sarvipää ja halkisorkkainen sonni.
33Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat,
niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa,
34sillä Herra kuulee köyhien rukouksen
eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa.
35Taivas ja maa ylistäkööt häntä,
meret ja kaikki, mikä niissä liikkuu.
36Jumala pelastaa Siionin
ja rakentaa Juudan kaupungit.
Hänen kansansa saa asua siellä,
se ottaa maan omakseen.
37Hänen palvelijoittensa jälkeläiset perivät sen,
ja ne, jotka rakastavat hänen nimeään,
saavat asua siellä.