1. Kor. - 1. kirje korinttilaisille 4

₁Meitä on syytä ajatella Kristuksen palvelijoina, joiden haltuun on annettu Jumalan salaisuudet. ₂Sellaisten ihmisten on syytä osoittautua luotettaviksi. ₃Minulle on silti samantekevää, joudunko teidän tai jonkin maallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. En itsekään tuomitse itseäni, ₄koska en mielestäni ole syyllistynyt mihinkään. Se ei tee minusta syytöntä, mutta minun tuomarini on Herra.

₅Älkää siis tuomitko mitään ennen aikojaan, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeät piilot ja paljastaa salatut ajatukset. Silloin jokainen saa kiitoksen Jumalalta.

₆Veljet ja sisaret, teidän takianne olen soveltanut itseeni ja Apollokseen erilaisia vertauskuvia. Toivon, että oppisitte niistä ymmärtämään sanonnan: »Ei enempää kuin kirjoitukset sallivat.» Silloin ette ala pullistella toistenne edessä ettekä asetu toisianne vastaan.

₇Kuka sinut toteaisi muita paremmaksi? Onko sinulla muka jotain, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos ei, niin miksi kehuskelet ikään kuin kaikki olisi omaa ansiotasi? ₈Olettepa te jo kylläisiä, olettepa te rikkaita. Teistä on tullut hallitsijoita, toisin kuin meistä. Kunpa teistä olisikin tullut hallitsijoita, niin me voisimme hallita teidän kanssanne!

₉Jumala on tainnut panna meidät apostolit viimeiselle sijalle. Olemme kuin kuolemaantuomitut areenalla, koska meistä on tullut sirkushuvia enkeleille ja ihmisille, koko maailmalle. ₁₀Me olemme järjettömiä Kristuksen takia, mutta te Kristuksen omat olette viisaita. Me olemme heikkoja, te vahvoja; teitä kunnioitetaan, meitä halveksitaan. ₁₁Vieläkin me kärsimme nälkää ja janoa. Meitä lyödään ympäri korvia, kun vaellamme resuisina kulkureina. ₁₂Joudumme elättämään itsemme raskaalla työllä. Meitä loukataan, mutta me siunaamme. Meitä vainotaan, mutta me kestämme. ₁₃Kun meistä puhutaan pahaa, me puhumme rohkaisevasti. Meistä on tullut pelkkää jätettä ja koko maailman roskakasa.

₁₄Kun kirjoitan näin, en tahdo häpäistä teitä vaan ojentaa teitä kuin rakkaita lapsiani. ₁₅Kristuksen omina teillä on kyllä kymmeniätuhansia kasvattajia mutta vain yksi isä. Minähän teistä tein Kristuksen Jeesuksen omia julistamalla hänen ilosanomaansa.

₁₆Kehotan siis teitä seuraamaan minun esimerkkiäni. ₁₇Sitä varten lähetän nyt luoksenne Timoteuksen, rakkaan hengellisen lapseni, joka on minulle uskollinen. Hän palauttaa mieleenne, miten minä Kristuksen Jeesuksen omana elän ja mitä opetan kaikkialla eri seurakunnissa.

₁₈Jotkut teistä ovat alkaneet käyttäytyä ylimielisesti, aivan kuin en olisikaan tulossa luoksenne. ₁₉Minä tulen kuitenkin pian, jos Herra niin tahtoo. Silloin saan selville, onko noista ylimielisistä mihinkään. Heidän puheistaan en välitä, ₂₀sillä Jumalan valta ei perustu puheeseen vaan voimaan. ₂₁Kumpaa siis haluatte: tulenko luoksenne raippa kädessä vai rakastavin ja rauhallisin mielin?