Barnabas ja Saulos saavat tehtävän
1Antiokian seurakunnassa oli profeettoja, jotka myös opettivat: Barnabas, Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli kasvanut yhdessä ruhtinas Herodes Antipaksen kanssa, ja Saulos. 2Kerran, kun he toimittivat jumalanpalvelusta ja paastosivat, Pyhä Henki sanoi: »Antakaa Barnabas ja Saulos minun käyttööni, siihen työhön, johon olen heidät kutsunut.» 3Niinpä he paastosivat ja rukoilivat. Sitten muut valtuuttivat nämä kaksi panemalla kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan.
Apostolit julistavat sanomaa Kyproksella
4Kun Pyhä Henki näin oli lähettänyt Barnabaksen ja Sauloksen matkaan, he menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyprokselle. 5Salamikseen tultuaan he julistivat juutalaisten synagogissa Jumalan sanaa. Mukana oli myös Johannes, joka auttoi heitä.
6Kuljettuaan saaren halki Pafokseen saakka he tapasivat Barjesus-nimisen juutalaisen noidan ja valeprofeetan. 7Hän oleskeli keisarin korkean edustajan Sergius Pauluksen luona. Tämä viisas mies kutsui Barnabaksen ja Sauloksen vieraikseen kuunnellakseen Jumalan sanaa. 8Heitä vastaan asettui kuitenkin tuo noita, joka tunnettiin myös kreikkalaisella nimellä Elymas. Tämä yritti estää käskynhaltijaa tulemasta uskoon. 9Silloin Saulos, jolla oli myös nimi Paulus eli Paavali, täyttyi Pyhästä Hengestä. Hän tuijotti noitaa 10ja sanoi: »Voi sinua Paholaisen poikaa! Sinä olet umpikiero valehtelija ja kaiken oikeudenmukaisen vihollinen! Lakkaatkos vääntelemästä mutkalle Herran suoria teitä! 11Katsohan! Herran käsi on ylläsi ja sokaisee sinut. Et näe aurinkoa ennen kuin on taas sen aika.» Samassa pimeys ympäröi noidan, ja hän haparoi ympäriinsä taluttajaa etsien. 12Kun käskynhaltija näki tämän, hän ällistyi ja alkoi uskoa Herran oppiin.
Paavali ja Barnabas Pisidian Antiokiassa
13Paavalin seurue lähti purjehtimaan Pafoksesta Pamfyliaan, Pergen kaupunkiin. Johannes päätti vetäytyä joukosta ja palasi Jerusalemiin. 14Muut jatkoivat Pergestä matkaa Pisidian Antiokiaan. Sapattina he menivät synagogaan ja kävivät istumaan. 15Kun lakia ja profeettoja oli luettu, synagogan johtajat lähettivät Paavalin seurueelle viestin: »Veljet! Jos teillä on ihmisille jokin kehotus, niin puhukaa.»
16Silloin Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua:
»Kuunnelkaa minua, israelilaiset ja te muut, jotka kunnioitatte Jumalaa! 17Israelin Jumala valitsi esivanhempamme, nosti kansamme vierastyöläisen asemasta Egyptissä ja vei sen vahvalla käsivarrellaan pois sieltä. 18Nelisenkymmentä vuotta Jumala sieti kansaansa autiomaassa. 19Hän hävitti Kanaanin maasta seitsemän kansaa ja antoi niiden alueet perintömaaksi omalle kansalleen. 20Tähän kaikkeen kului noin 450 vuotta. Sen jälkeen hän antoi kansalle tuomareita profeetta Samuelin aikaan asti. 21Silloin kansa pyysi itselleen kuningasta ja Jumala antoi sille Saulin, Kisin pojan. Saul oli Benjaminin heimosta ja hallitsi neljäkymmentä vuotta. 22Sitten Jumala työnsi hänet syrjään ja nosti kuninkaaksi Daavidin, josta hän sanoi:
’Löysin Daavidin, Iisain pojan.
Hän on mies minun mieleeni
ja toteuttaa kaikki toiveeni.’
23Tämän Daavidin jälkeläisistä Jumala lupauksensa mukaisesti toi Israelille Pelastajan, Jeesuksen. 24Jo ennen hänen tuloaan Johannes Kastaja oli kehottanut Israelin kansaa katumaan ja ottamaan kasteen. 25Loppunsa edellä Johannes sanoi: ’Keneksi te minua luulette? En se ole minä. Minun jälkeeni tulee kuitenkin mies, jolta en kelpaa edes sandaaleja riisumaan.’
26Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka kunnioitatte Jumalaa! Sanoma pelastuksesta on lähetetty juuri meille. 27Jerusalemin asukkaat ja heidän johtajansa näet eivät sitä ymmärtäneet vaan tuomitsivat Jeesuksen. Näin he toteuttivat profeettojen sanat, joita on tapana lukea sapattina. 28He pyysivät Pilatusta tappamaan Jeesuksen, vaikka eivät keksineet mitään perusteita kuolemantuomiolle. 29Kun he olivat toteuttaneet kaiken, mitä Jeesuksesta oli kirjoitettu, he ottivat hänet ristinpuulta ja hautasivat hänet. 30Jumala kuitenkin herätti hänet kuolleiden joukosta. 31Monen päivän ajan Jeesus ilmestyi niille, jotka olivat kulkeneet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt todistavat hänestä ihmisille.
32Me julistamme teille ilosanomaa esivanhemmille annetusta lupauksesta. 33Jumala on näet täyttänyt lupauksensa meille, heidän lapsilleen. Hän herätti kuolleista Jeesuksen, niin kuin toisessa psalmissa sanotaan:
’Sinä olet minun Poikani.
Tänään minä synnytin sinut.’
34Kun Jumala on näin herättänyt Jeesuksen kuolleiden joukosta, Jeesuksen ruumis ei koskaan maadu. Jumala on itse sanonut:
’Minä annan teille sen,
minkä Daavidille pyhästi lupasin.’
35Samasta syystä hän sanoo toisessa kohdassa:
’Sinä et anna pyhän palvelijasi maatua.’
36Daavid edisti omana aikanaan Jumalan suunnitelmaa. Kun hän nukkui pois, hänet vietiin esivanhempiensa joukkoon ja hän maatui. 37Mutta sen, jonka Jumala herätti kuolleista, ei tarvinnut mädäntyä. 38Tietäkää siis, veljet: Hänen vuokseen teidän syntinne annetaan anteeksi ja te saavutatte kaiken sen, mitä ette Mooseksen lain avulla voineet saavuttaa. 39Jeesuksen vuoksi jokainen uskova todetaan syyttömäksi. 40Pitäkää siis varanne, ettei teille käy niin kuin profeettojen kirjoissa sanotaan:
41’Katsokaa, halveksijat!
Ihmetelkää ja tuhoutukaa!
Jos joku kertoisi teille,
mitä teen teidän aikananne,
ette ikinä uskoisi.’»
42Kun Paavali ja Barnabas olivat lähdössä, heitä pyydettiin puhumaan samalla tavalla myös seuraavana sapattina. 43Kun ihmiset hajaantuivat tahoilleen, Paavalin ja Barnabaksen mukaan lähti monia juutalaisia ja niitä, jotka kunnioittivat Jumalaa ja olivat kääntyneet juutalaisiksi. Paavali ja Barnabas puhuivat heille ja kannustivat heitä turvautumaan tulevaisuudessakin Jumalan hyvyyteen.
44Seuraavana sapattina melkein koko kaupunki kerääntyi kuuntelemaan Herran sanaa. 45Kun juutalaiset näkivät väenpaljouden, he kiihdyttivät itsensä raivoon ja väittivät ivallisesti vastaan Paavalin puhuessa. 46Silloin Paavali ja Barnabas sanoivat heille suoraan: »Jumalan sana oli kerrottava ensin teille. Koska ette piittaa siitä ettekä pidä itseänne ikuisen elämän arvoisina, me käännymme muiden kansojen puoleen. 47Onhan Jumala käskenyt meitä näin:
’Olen antanut sinut valoksi kansoille,
pelastukseksi maan ääriin asti.’»
48Kun muihin kansoihin kuuluvat kuulivat tämän, he alkoivat iloita ja ylistää Herran sanaa. Ne, jotka oli määrätty ikuiseen elämään, alkoivat uskoa. 49Herran sana levisi koko seudulle. 50Juutalaiset kuitenkin yllyttivät Jumalaa kunnioittavia ylhäisiä naisia ja kaupungin johtomiehiä Paavalin ja Barnabaksen kimppuun, ja heidät ajettiin pois seudulta. 51Silloin Paavali ja Barnabas pudistelivat pölyt jaloistaan todisteeksi heitä vastaan ja lähtivät Ikonioniin. 52Uskovat täyttyivät ilosta ja Pyhästä Hengestä.