Ap. t. - Apostolien teot 28

₁Pelastuttuamme saimme tietää, että saaren nimi oli Melite eli Malta. ₂Saaren asukkaat kohtelivat meitä todella ystävällisesti. Koska satoi ja oli kylmä, he sytyttivät kokon ja kutsuivat meidät lämmittelemään sen ääreen. ₃Paavali keräsi ison kasan oksia ja pani ne liekkeihin. Silloin hänen käteensä iski kiinni käärme, jonka kuumuus oli ajanut liikkeelle. ₄Kun paikalliset näkivät käärmeen riippuvan Paavalin kädestä, he sanoivat toisilleen: »Tuo mies on varmaan murhaaja. Hän pelastui merestä, mutta oikeuden jumalatar ei sittenkään antanut hänen elää.» ₅Paavali kuitenkin ravisti otuksen tuleen, eikä hänelle käynyt kuinkaan. ₆Paikalliset odottivat käden turpoavan tai Paavalin kaatuvan äkkiä kuolleena maahan. He odottivat pitkään ja näkivät, ettei Paavalille tapahtunut mitään erikoista. Niinpä he muuttivat mieltään ja sanoivat, että Paavali oli jumala.

₇Seudun maatilat omisti Publius, saaren vaikutusvaltaisin mies. Hän toivotti meidät tervetulleiksi ja piti meitä ystävällisesti vierainaan kolme päivää. ₈Publiuksen isä makasi vuodepotilaana kuumeessa ja pahassa vatsataudissa. Paavali meni hänen luokseen, rukoili, pani kätensä hänen päälleen ja paransi hänet. ₉Tämän jälkeen monet muutkin saaren asukkaat tulivat Paavalin luokse ja paranivat sairauksistaan. ₁₀He osoittivat meille kunnioitustaan monin tavoin, ja kun lähdimme taas merelle, he antoivat meille kaiken tarpeellisen.

₁₁Kolmen kuukauden kuluttua lähdimme purjehtimaan laivalla, joka oli talvehtinut saarella. Se oli Aleksandriasta, ja sen keulassa oli Zeuksen kaksospoikien kuvat. ₁₂Rantauduimme Syrakusaan ja viivyimme siellä kolme päivää. ₁₃Ankkurit nostettuamme tulimme Regiumiin. Kun olimme olleet siellä päivän, alkoi etelätuuli puhaltaa, ja seuraavana päivänä saavuimme Puteoliin. ₁₄Siellä tapasimme uskovia, jotka pyysivät meitä jäämään viikoksi luokseen.

Saavuimme Roomaan näin: ₁₅Meistä kuultuaan sikäläiset uskovat tulivat meitä vastaan kaupunkeihin, joiden nimet olivat Forum Appii ja Tres Tabernae. Kun Paavali näki heidät, hän kiitti Jumalaa ja rohkaistui. ₁₆Kun saavuimme Roomaan, Paavali sai asua omassa asunnossa yhdessä häntä vartioivan sotilaan kanssa.

₁₇Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui koolle juutalaisten johtajat. Kun kaikki olivat paikalla, hän sanoi: »Veljet! Minut vangittiin Jerusalemissa ja luovutettiin roomalaisten käsiin, vaikka en ole tehnyt mitään kansamme tai esivanhempiemme tapojen vastaista. ₁₈Roomalaiset halusivatkin asiaa tutkittuaan vapauttaa minut, koska en ole tehnyt mitään, mistä voisi tuomita kuolemaan. ₁₉Juutalaiset vastustivat vapauttamistani, ja niin jouduin vetoamaan keisariin. En silti halua esittää hänelle syytöksiä kansaani kohtaan. ₂₀Kutsuin teidät luokseni, jotta voisimme tavata ja keskustella. Olen näet kahleissa Israelille annetun toivon vuoksi.»

₂₁Juutalaiset vastasivat: »Emme me ole saaneet Juudeasta sinua koskevaa kirjettä, eikä kukaan ole puhunut sinusta pahaa. ₂₂Kuulisimme toki mielellämme, mitä ajattelet asioista. Sen verran näet tiedämme, että sinun edustamaasi suuntausta vastustetaan kaikkialla.»

₂₃Juutalaiset sopivat Paavalin kanssa uuden tapaamisen ja tulivat hänen luokseen suuremmalla joukolla. Aamusta iltaan saakka Paavali kertoi heille Jumalan valtakunnasta. Mooseksen lakiin ja profeettoihin vedoten hän yritti saada kuulijat uskomaan Jeesukseen. ₂₄Jotkut hän saikin vakuuttumaan, mutta toiset eivät uskoneet. ₂₅Juutalaiset eivät päässeet yksimielisyyteen, ja heidän lähtiessään Paavali sanoi heille: »Pyhä Henki oli oikeassa esivanhemmistanne. Hän sai profeetta Jesajan ennustamaan:

₂₈Tietäkää siis, että Jumala on lähettänyt pelastuksen muille kansoille. Ne myös kuuntelevat hänen sanojaan.» ₂₉

₃₀Kahden vuoden ajan Paavali asui omassa vuokra-asunnossaan ja otti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen. ₃₁Hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti, kuka Herra Jeesus Kristus on, aivan avoimesti ja kenenkään estämättä.