Joh. - Johannes 6

₁Näiden tapausten jälkeen Jeesus lähti toiselle puolelle Galileassa olevaa järveä, jonka rannalla Tiberias on. ₂Häntä seurasi suuri väkijoukko. Ihmiset olivat nähneet ne todisteet, jotka hän oli antanut parantamalla sairaita. ₃Jeesus nousi kuitenkin vuorelle ja istuskeli siellä oppilaidensa kanssa.

₄Juutalaisten pääsiäisjuhla oli tulossa.

₅Jeesus katsoi ympärilleen ja huomasi, että suuri väkijoukko oli tulossa hänen luokseen. Hän sanoi Filippokselle: »Mistä voisimme ostaa leipää, että nuo saisivat syödä?» ₆Tämän Jeesus sanoi kuitenkin vain koetellakseen Filipposta. Hän tiesi kyllä, mitä tekisi. ₇Filippos vastasi: »Kahdellasadalla denaarillakaan emme saisi niin paljon leipää, että jokaiselle riittäisi edes vähän.»

₈Simon Pietarin veli Andreas, yksi Jeesuksen oppilaista, sanoi: ₉»Täällä on pieni lapsi, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi paistettua pikkukalaa. Mutta miten ne nyt riittäisivät tuollaiselle ihmismäärälle?» ₁₀Jeesus sanoi: »Käskekää heitä valmistautumaan ruokailuun.» Rinteellä kasvoi rehevä ruohikko. Niinpä väkijoukko asettui maahan. Joukossa oli miehiä noin viisituhatta. ₁₁Jeesus otti leivät, lausui kiitosrukouksen ja jakoi ruokailijoille niin paljon leipää ja kalaa, kuin nämä halusivat. ₁₂Kun kaikki olivat kylläisiä, hän sanoi oppilaille: »Kerätkää ruuantähteet, ettei mitään mene hukkaan.» ₁₃Oppilaat tekivät työtä käskettyä ja keräsivät kaksitoista korillista ohraleivän paloja, jotka olivat jääneet syömättä.

₁₄Tämän todisteen nähtyään ihmiset puhuivat keskenään: »Hän on tosiaan se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.» ₁₅Jeesus tiesi, että he aikoivat viedä hänet mennessään ja tehdä hänestä kuninkaansa. Siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

₁₆Tuli ilta. Oppilaat laskeutuivat järven rantaan, ₁₇nousivat veneeseen ja suuntasivat järven poikki Kapernaumiin. Oli jo pimeää, eikä Jeesus ollut vielä palannut heidän luokseen. ₁₈Järvellä tuuli kovaa, ja aallot alkoivat olla vaahtopäisiä. ₁₉Kun oppilaat olivat soutaneet viitisen kilometriä, he näkivät Jeesuksen kävelevän veden pinnalla. Hän lähestyi venettä, ja oppilaat pelästyivät. ₂₀Jeesus sanoi: »Minä se olen. Älkää pelätkö.» ₂₁Oppilaat olisivat päästäneet hänet veneeseen, mutta vene tuli juuri rantaan. He nousivat maihin.

₂₂Seuraavana päivänä väkijoukko oli yhä järven toisella puolella. Rannalla oli ollut yksi ainoa vene, johon oppilaat olivat nousseet. Ihmiset olivat nähneet heidän lähtevän ilman Jeesusta. ₂₃Tiberiaksesta tuli kuitenkin veneitä lähelle sitä paikkaa, jossa Herra oli lausunut kiitosrukouksen ja jakanut leipää kaikille. ₂₄Ihmiset nousivat veneisiin huomattuaan, ettei Jeesus enää ollut siellä sen enempää kuin hänen oppilaansakaan. He lähtivät etsimään Jeesusta Kapernaumista.

₂₅Etsijät löysivät Jeesuksen järven toiselta puolelta ja kysyivät: »Rabbi, milloin sinä tänne olet tullut?» ₂₆Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: Ette te etsineet minua siksi, että olisitte ymmärtäneet ihmeet todisteina minusta. Te etsitte minua siksi, että saitte syödä leipää mahan täydeltä. ₂₇Älkää ponnistelko katoavan vaan pysyvän leivän vuoksi. Ihmisen Poika antaa teille leipää, joka vie ikuiseen elämään. Isä Jumalahan on merkinnyt hänet sinetillään.» ₂₈Ihmiset kysyivät: »Mitä meidän sitten pitäisi tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?» ₂₉Jeesus vastasi: »Uskokaa häntä, jonka Jumala on lähettänyt. Siinä on tarpeeksi Jumalan tekoa.»

₃₀Ihmiset sanoivat: »Minkä teon näytät meille todisteeksi siitä, että meidän pitää uskoa sinua? Mitä aiot tehdä? ₃₁Isämme söivät mannaa autiomaassa, niin kuin pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ’Hän antoi heille taivaasta leipää syötäväksi.’» ₃₂Tähän Jeesus vastasi: »Minä vakuutan teille: Ei Mooses teille antanut leipää taivaasta. Minun Isäni sen sijaan antaa teille todellista taivaan leipää. ₃₃Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.»

₃₄Ihmiset sanoivat: »Herra, anna meille aina sitä leipää!» ₃₅Jeesus vastasi: »Minä olen elämän leipä. Se, joka tulee minun luokseni, ei takuulla jää nälkäiseksi. Se, joka luottaa minuun, ei ole koskaan janoinen. ₃₆Mutta kuten sanoin, te olette nähneet minut ettekä silti luota minuun. ₃₇Minun luokseni tulevat kaikki, jotka Isäni minulle antaa. Ketään luokseni tulevaa en aja pois. ₃₈En ole tullut taivaasta toteuttamaan omaa tahtoani vaan lähettäjäni tahdon. ₃₉Ja lähettäjäni tahto on, etten jätä ketään minulle annettua hautaansa vaan herätän jokaisen eloon viimeisenä päivänä. ₄₀Tämä on Isäni tahto: se, joka näkee Pojan ja luottaa häneen, saa elää ikuisesti. Minä herätän hänet viimeisenä päivänä.»

₄₁Juutalaisia ärsytti se, että Jeesus sanoi olevansa taivaasta tullut leipä. ₄₂He sanoivat: »Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika? Me kyllä tunnemme hänen isänsä ja äitinsä. Miten hän voi väittää laskeutuneensa taivaasta?» ₄₃Jeesus sanoi heille: »Älkää jupisko siellä! ₄₄Kukaan ei voi tulla minun luokseni omin avuin, vaan Isän, minun lähettäjäni, pitää vetää häntä. Mutta minä herätän viimeisenä päivänä sen, joka tulee luokseni. ₄₅Profeettojen kirjoituksissa sanotaan: ’Kaikki ovat Jumalan oppilaita.’ Minun luokseni tulee jokainen, joka on kuunnellut Isää ja ottanut opikseen. ₄₆Isää ei tosin ole nähnyt kukaan muu kuin hän, joka on ollut Jumalan luona. Hän on nähnyt Isän. ₄₇Minä vakuutan teille: se, joka uskoo, saa elää ikuisesti. ₄₈Minä olen elämän leipä. ₄₉Teidän esivanhempanne söivät mannaa vaeltaessaan asumattomalla seudulla, mutta ovat silti kuolleet. ₅₀Tässä on teille taivaasta laskeutunut leipä. Jos joku syö sitä, hän ei kuole koskaan. ₅₁Minä olen elävä leipä, olen tullut taivaasta. Se, joka syö tätä leipää, saa elää ikuisesti. Minun ruumiini on se leipä, jonka annan, jotta maailma saisi elää.»

₅₂Tämä sai juutalaiset väittelemään keskenään. He inttivät: »Miten hän voisi antaa meille ruumiinsa syötäväksi?» ₅₃Siihen Jeesus sanoi: »Minä sanon teille, miten asia on. Jos ette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. ₅₄Se, joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, saa elää ikuisesti. Minä herätän hänet viimeisenä päivänä. ₅₅Minun lihani on todellista ruokaa, ja minun vereni on todellista juomaa. ₅₆Se, joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, pysyy minussa. Minäkin pysyn hänessä. ₅₇Elävä Isä lähetti minut, ja minä saan elämäni häneltä. Samoin saa minulta elämän se, joka syö minua. ₅₈Tämä on se leipä, joka laskeutui taivaasta. Se ei ole sellaista kuin se leipä, jota esivanhempanne söivät ja kuolivat silti. Se, joka syö tätä leipää, saa elää ikuisesti.»

₅₉Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa.

₆₀Jeesuksen sanat kuullessaan moni oppilaista sanoi: »Tuo on kovaa puhetta. Kuka tuollaista voi kuunnella?» ₆₁Jeesus tiesi, että oppilaat olivat ärsyyntyneet hänen puheistaan, ja sanoi heille: »Tästäkö te loukkaannuitte? ₆₂Mitäs jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli? ₆₃Henki antaa elämän, ruumis on siinä hyödytön. Se, mitä olen teille puhunut, antaa teille Hengen ja elämän. ₆₄Joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko.» Jeesus näet tiesi alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka ilmiantaisi hänet. ₆₅Hän jatkoi: »Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla luokseni muuten kuin Isän tahdosta.»

₆₆Tämän vuoksi monet oppilaista jättivät Jeesuksen eivätkä enää liikkuneet hänen seurassaan. ₆₇Jeesus kysyi kahdeltatoista oppilaaltaan: »Ette kai tekin aio lähteä?» ₆₈Simon Pietari vastasi hänelle: »Herra, kenen luokse me muka menisimme? Sinulla on sanat, jotka antavat ikuisen elämän. ₆₉Uskomme sinuun ja tiedämme, että sinä olet Jumalan pyhä.» ₇₀Jeesus sanoi: »Itsehän minä olen valinnut teidät kaksitoista. Silti yksi teistä on Paholainen.» ₇₁Hän tarkoitti Juudasta, Simon Iskariotin poikaa. Tämä antaisi Jeesuksen ilmi, vaikka oli yksi noista kahdestatoista.