Luuk. - Luukas 21

₁Jeesus katseli rikkaita, jotka lahjoittivat rahaa keräykseen. ₂Sitten hän näki, miten eräs köyhä leski antoi kaksi pikkukolikkoa. ₃Jeesus sanoi: »Minä sanon teille, että tämä köyhä leski antoi enemmän kuin kukaan muu. ₄Muut antoivat lahjoituksia yltäkylläisyydestään, mutta hän antoi puutteestaan huolimatta kaiken, mitä hänellä oli.»

₅Kun jotkut ihastelivat temppeliä, sen kauniita kiviä ja näytteille pantuja lahjoja, Jeesus sanoi: ₆»Kaikki tämä, minkä näette, hajotetaan maan tasalle. Tulee aika, jolloin täällä ei ole kiveä kiven päällä.»

₇Jotkut kysyivät: »Opettaja, milloin tämä kaikki tapahtuu? Mikä merkki osoittaa, että se aika on lähellä?» ₈Jeesus sanoi: »Pitäkää varanne, ettei teitä huijata. Monet tekeytyvät minuksi ja sanovat: ’Minä tässä olen’ ja ’Aika on tullut’. Älkää lähtekö heidän mukaansa. ₉Ja kun kuulette uutisia sodista ja levottomuuksista, älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, ennen kuin loppu tulee, mutta se ei tule vielä silloin.»

₁₀Sitten Jeesus sanoi: »Maat ja kansat käyvät toistensa kimppuun. ₁₁Tulee suuria maanjäristyksiä, ja laajoilla alueilla on nälänhätää ja ruttoa. Kammottavia asioita tapahtuu, ja taivaalla näkyy suuria ennusmerkkejä.

₁₂Jo sitä ennen teitä vainotaan. Teidät pidätetään, viedään synagogiin tuomittaviksi ja heitetään vankiloihin. Te joudutte kuninkaiden ja käskynhaltijoiden eteen, koska toimitte minun nimissäni. ₁₃Silloin te saatte tilaisuuden todistaa minusta. ₁₄Pitäkää silti mielessänne, ettei teidän tarvitse suunnitella puolustuspuhetta etukäteen. ₁₅Minä kyllä annan teille viisautta ja suuhun sellaiset sanat, joita vihollisenne eivät pysty kiistämään eivätkä kumoamaan.

₁₆Jopa teidän vanhempanne, sisaruksenne, sukulaisenne ja ystävänne luovuttavat teidät viranomaisille, ja jotkut teistä tapetaan. ₁₇Kaikki vihaavat teitä, koska toimitte minun nimissäni. ₁₈Silti yksikään hius teidän päästänne ei katoa. ₁₉Olkaa kestäviä, niin saatte palkkioksi elämän.»

₂₀»Kun näette sotajoukkojen piirittävän Jerusalemia, tiedätte sen tuhon olevan lähellä. ₂₁Juudeassa olevien on silloin paettava vuorille. Kaupungista on lähdettävä, eikä lähistöllä asuvien pidä mennä sinne. ₂₂Ne ovat näet koston päiviä, jolloin kirjoitukset toteutuvat. ₂₃Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Silloin on maan päällä suuri ahdinko ja tätä kansaa vihataan. ₂₄Moni kuolee miekan kaatamana, moni viedään vangiksi vierasuskoisten pariin. Muukalaiset tallaavat Jerusalemia, kunnes heille annettu aika täyttyy.»

₂₅»Ennusmerkkejä näkyy auringossa, kuussa ja tähdissä. Maan päällä kansat ovat ahdingossa ja avuttomia, pauhaavien meren aaltojen heiteltävinä. ₂₆Kun taivaiden voimat vapisevat, ihmiset pelästyvät kuollakseen ja odottavat, mitä tuleman pitää. ₂₇Silloin Ihmisen Pojan nähdään saapuvan pilvissä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. ₂₈Kun nämä tapahtumat alkavat, ryhdistäytykää ja nostakaa päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne lähestyy.»

₂₉Jeesus esitti vertauksen: »Katsokaa viikunapuuta – tai mitä puuta tahansa. ₃₀Kun näette lehtien puhkeavan, tiedätte itsekin, että kohta on sadonkorjuun aika. ₃₁Samoin te tiedätte näistä tapahtumista, että Jumalan valtakunta on lähellä. ₃₂Minä vakuutan teille, että kaikki tapahtuu ennen kuin tämä sukupolvi katoaa. ₃₃Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa koskaan.»

₃₄»Varokaa, etteivät juopottelu, humala ja arjen huolet turruta teitä niin, että se päivä pääsee yllättämään teidät ₃₅kuin ansa. Se päivä näet koittaa kaikille, jotka asuvat maan päällä. ₃₆Pysykää siis jatkuvasti valppaina ja rukoilkaa itsellenne voimia paeta kaikkea sitä, mikä on tulossa. Rukoilkaa, että kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.»

₃₇Päivisin Jeesus opetti temppelissä, mutta iltaisin hän lähti pois ja yöpyi Oliivimäeksi kutsutulla alueella. ₃₈Jo aikaisin aamulla kansa tuli hänen luokseen temppeliin kuuntelemaan häntä.