Vertaus järkevistä ja tyhmistä morsiusneidoista
1»Taivaiden valtakuntaa voi ajatella näin: Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat soihdut ja lähtivät sulhasta vastaan. 2Viisi heistä oli tyhmiä ja viisi järkeviä. 3Tyhmät eivät ottaneet mukaansa öljyä, 4mutta järkevät ottivat soihdun lisäksi öljyastian. 5Kun sulhanen viipyi, kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. 6Keskellä yötä kuului huuto: ’Sulhanen tulee! Lähtekää häntä vastaan!’ 7Silloin morsiusneidot havahtuivat ja sytyttivät soihtunsa. 8Tyhmät morsiusneidot pyysivät järkeviltä lisää öljyä, jotta heidän soihtunsa eivät sammuisi. 9Järkevät kuitenkin vastasivat: ’Sitä ei millään riitä meille kaikille. Menkää myyjien luokse ja ostakaa itsellenne öljyä.’ 10Kun tyhmät morsiusneidot olivat ostamassa öljyä, sulhanen saapui. Valmiina olevat morsiusneidot menivät hänen kanssaan häihin, ja hääpaikan ovi suljettiin. 11Vähän myöhemmin muutkin morsiusneidot tulivat ja pyysivät: ’Herra, Herra, avaa meille ovi!’ 12Sulhanen kuitenkin sanoi: ’En todellakaan avaa. Minä en tunne teitä.’
13Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä päivää ettekä hetkeä.»
Vertaus palvelijoista varainhoitajina
14»Tai ajatellaan näin: Isäntä kutsui palvelijat luokseen matkoille lähtiessään. Hän jakoi omaisuutensa heidän hoidettavakseen: 15Yhdelle hän antoi viisi miljoonaa, toiselle kaksi, kolmannelle yhden. Kukin sai kykyjensä mukaisen summan. Sitten isäntä matkusti pois.
16Viisi miljoonaa saanut ryhtyi toimeen heti isännän mentyä ja teki voittoa toiset viisi miljoonaa. 17Myös kaksi miljoonaa saanut teki voittoa toiset kaksi miljoonaa. 18Mutta se, joka oli saanut yhden miljoonan, meni ja hautasi isäntänsä rahat maahan.
19Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset. 20Viisi miljoonaa saanut toi tullessaan myös toiset viisi ja sanoi: ’Herra, annoit minulle viisi miljoonaa, ja minä tein voittoa toiset viisi.’ 21Isäntä sanoi hänelle: ’Hienoa! Sinä olet hyvä ja uskollinen palvelija. Olit luottamuksen arvoinen tässä pikkuasiassa, ja siksi annan sinun vastuullesi paljon muutakin. Tule juhlimaan herrasi kanssa!’
22Kaksi miljoonaa saanut tuli ja sanoi: ’Herra, annoit minulle kaksi miljoonaa, ja minä tein voittoa toiset kaksi.’ 23Isäntä sanoi hänelle: ’Hienoa! Sinä olet hyvä ja uskollinen palvelija. Olit luottamuksen arvoinen tässä pikkuasiassa, ja siksi annan sinun vastuullesi paljon muutakin. Tule juhlimaan herrasi kanssa!’
24Viimein isännän eteen tuli sekin palvelija, joka oli saanut yhden miljoonan. Hän sanoi: ’Herra, tiedän, että olet ankara mies. Niität sieltä, mihin et ole itse kylvänyt, ja kokoat sieltä, mihin et ole itse heittänyt siemeniä. 25Koska pelkäsin sinua, menin ja kätkin rahasi maahan. Tässä, ota omaisuutesi.’ 26Mutta isäntä sanoi: ’Sinä laiska ja huono palvelija! Sinä siis tiesit, että minä niitän sieltä, mihin en ole itse kylvänyt? Ja että kokoan sieltä, mihin en ole itse heittänyt siemeniä? 27Olisit siinä tapauksessa vienyt rahani pankkiin, niin että olisin palattuani saanut omani takaisin korkojen kanssa. 28Ottakaa häneltä miljoona ja antakaa se sille, jolla on jo kymmenen. 29Sillä niille, joilla jo on, annetaan lisää yllin kyllin. Siltä, jolla ei ole mitään, sen sijaan otetaan loputkin. 30Heittäkää tuo hyödytön palvelija ulos pimeyteen, missä itketään ja purraan hammasta.’»
Viimeinen tuomio
31»Kun Ihmisen Poika tulee kaikessa kunniassaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu loistavalle valtaistuimelleen. 32Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottelee ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottelee lampaat vuohista. 33Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa te, jotka Isäni on siunannut! Saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman perustamisesta alkaen. 35Te annoitte minulle syötävää, kun minulla oli nälkä. Te annoitte minulle juotavaa, kun minulla oli jano. Te otitte minut luoksenne, vaikka olin teille vieras. 36Te annoitte minulle vaatteet, kun olin alaston. Te huolehditte minusta, kun olin sairas. Te tulitte katsomaan minua, kun olin vankilassa.’
37Siihen oikeamieliset vastaavat: ’Herra, milloin me muka näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa? Milloin näimme sinut janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38Milloin näimme sinut vieraana ja otimme sinut luoksemme? Milloin näimme sinut alastomana ja annoimme sinulle vaatteet? 39Milloin näimme sinut sairaana tai vankilassa ja tulimme luoksesi?’
40Kuningas vastaa heille: ’Minä vakuutan teille: sen, minkä te teitte yhdelle näistä huono-osaisista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle.’
41Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois luotani, te kirotut! Menkää ikuiseen tuleen, joka on sytytetty Paholaiselle ja hänen enkeleilleen. 42Te ette antaneet minulle syötävää, vaikka minulla oli nälkä. Ette antaneet minulle juotavaa, vaikka minulla oli jano. 43Ette ottaneet minua luoksenne, vaikka olin koditon. Ette antaneet minulle vaatteita, vaikka olin alaston. Ette huolehtineet minusta, vaikka olin sairas ja vankilassa.’
44Silloin hekin sanovat: ’Herra, milloin muka näimme sinut nälissäsi tai janoissasi tai kodittomana tai alastomana tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ 45Siihen kuningas vastaa: ’Minä vakuutan teille: sen, minkä te jätitte tekemättä yhdellekin näistä pienimmistä, te jätitte tekemättä minulle.’
46Niin he lähtevät kärsimään ikuista rangaistusta, mutta oikeamieliset lähtevät ikuiseen elämään.»
