Mark. - Markus 12

₁Jeesus alkoi puhua ylipapeille ja kansanjohtajille vertauksin:

»Mies istutti viinitarhan ja ympäröi sen aidalla. Hän antoi louhia altaan rypäleiden polkemista varten ja rakennutti vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja matkusti itse pois.

₂Vuokranmaksun aikaan hän valtuutti orjan perimään viljelijöiltä osan viinitarhan tuotosta. ₃Viljelijät kävivät käsiksi orjaan, pieksivät hänet ja lähettivät pois tyhjin käsin. ₄Omistaja lähetti toisen orjan. Tätä he löivät päähän ja nöyryyttivät. ₅Omistaja lähetti taas uuden orjan, ja tämän he tappoivat. Hän lähetti vielä monta muutakin orjaansa; toiset he pieksivät, toiset tappoivat. ₆Vielä yksi oli jäljellä: omistajan rakas poika. Hän lähetti tämän viimeisenä heidän luokseen ja ajatteli: ’Poikaani he kunnioittavat.’ ₇Mutta viininviljelijät sanoivat toisilleen: ’Tuo on perillinen. Tapetaan hänet, niin saamme hänen perintönsä.’ ₈He kävivät käsiksi poikaan, tappoivat hänet ja heittivät ruumiin viinitarhan ulkopuolelle.

₉Mitä viinitarhan omistaja tekee? Hän tulee, tappaa viljelijät ja vuokraa viinitarhansa muille. ₁₀Ettekö tunne pyhistä kirjoituksista edes tätä kohtaa?

₁₂Ylipapit ja kansanjohtajat halusivat vangita Jeesuksen, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. He kuitenkin pelkäsivät väkijoukkoa, ja niinpä he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.

₁₃Ylipapit ja kansanjohtajat lähettivät Jeesuksen luokse muutamia fariseuksia sekä Herodeksen hallinnon tukijoita. He yrittivät saada Jeesuksen ansaan puheistaan. ₁₄He tulivat ja sanoivat hänelle: »Opettaja, tiedämme, että puhut totta ja olet puolueeton. Et tee eroa ihmisten välillä, vaan kerrot kaikille totuudenmukaisesti, miten noudatetaan Jumalan tahtoa. Saako keisarille maksaa veroa? Maksammeko vai emme?» ₁₅Jeesus näki heidän teeskentelevän ja sanoi: »Miksi te minua testaatte? No, antakaa minulle sitten denaarin kolikko.» ₁₆He antoivat kolikon, ja Jeesus kysyi: »Kenen kuva ja nimi tässä on?» »Keisarin», he vastasivat. ₁₇Silloin Jeesus sanoi heille: »Antakaa keisarille takaisin se, mikä on keisarin, ja Jumalalle se, mikä on Jumalan.» He ihmettelivät hänen vastaustaan.

₁₈Sitten Jeesuksen luokse tuli saddukeuksia, joiden mukaan kuolleet eivät herää eloon. He esittivät hänelle kysymyksen: ₁₉»Opettaja, Mooses on määrännyt näin: jos jonkun miehen veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, miehen on mentävä lesken kanssa naimisiin ja jatkettava veljensä sukua. ₂₀No, olipa kerran seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. ₂₁Sitten toinen veli otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannelle. ₂₂Lopulta yhdellekään seitsemästä veljeksestä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kuoli nainen. ₂₃Kenelle hän kuuluu, kun kuolleet heräävät? Hänhän oli naimisissa kaikkien seitsemän kanssa.»

₂₄Jeesus vastasi heille: »Olette pahasti hakoteillä. Miksikö? Koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. ₂₅Kun noustaan kuolleista, ei ketään anneta vaimoksi eikä mennä naimisiin vaan ollaan kuin enkelit taivaassa. ₂₆Ja kuolleiden herättämisestä puheen ollen, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjan kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: ’Minä olen Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.’ ₂₇Ei Jumala ole kuolleiden Jumala vaan elävien. Pahastipa olette eksyksissä.»

₂₈Eräs oppinut oli seurannut Jeesuksen ja saddukeusten väittelyä. Hän oli nähnyt, miten viisaasti Jeesus oli vastannut. Hän tuli nyt Jeesuksen luokse ja kysyi: »Mikä Mooseksen lain käskyistä on kaikkein tärkein?» ₂₉Jeesus vastasi: »Tärkein on tämä: ’Kuuntele, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. ₃₀Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi. Rakasta häntä koko elämälläsi ja kaikin voimin.’ ₃₁Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi’. Näitä tärkeämpää käskyä ei ole.»

₃₂Oppinut sanoi Jeesukselle: »Totta puhut, opettaja, kun sanot, että Herra on ainoa Jumala ja ettei ole muita kuin hän. ₃₃Ja kun rakastaa Jumalaa koko sydämellään, ymmärryksellään ja voimallaan ja lähimmäistään kuin itseään, se merkitsee enemmän kuin polttouhrit ja muut uhrilahjat yhteensä.» ₃₄Jeesus näki, että oppinut vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: »Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.»

Kukaan ei enää uskaltanut kysyä Jeesukselta mitään.

₃₅Temppelissä opettaessaan Jeesus kysyi puolestaan: »Kuinka oppineet voivat sanoa, että Kristus on Daavidin Poika? ₃₆Daavid itse on Pyhän Hengen vallassa sanonut:

Suuri väkijoukko kuunteli Jeesusta halukkaasti. ₃₈Jeesus puhui näin: »Varokaa oppineita! He kulkevat mielellään näyttävissä vaatteissa ja pitävät siitä, että heitä tervehditään toreilla. ₃₉Synagogassa ja päivällisillä he viihtyvät parhailla paikoilla. ₄₀He vievät leskiltä talot, ja heidän pitkät rukouksensa ovat pelkkää teeskentelyä. He saavat ankaran rangaistuksen.»

₄₁Jeesus istuutui vastapäätä keräysarkkua ja katseli, kuinka ihmiset lahjoittivat rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. ₄₂Sitten tuli köyhä leski ja antoi kaksi pientä, lähes arvotonta kolikkoa. ₄₃Jeesus kutsui oppilaat luokseen ja sanoi: »Minä vakuutan teille, että tämä köyhä leski laittoi keräysarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. ₄₄Kun kaikki muut antoivat yltäkylläisyydestään, hän antoi puutteestaan huolimatta kaiken, mitä hänellä oli.»