Psalmi 73

Hyvä on Jumala Israelille,

niille, joiden mieli on vilpitön.

₂Mutta minun jalkani olivat vähällä livetä,

olin kaatumaisillani,

₃kun aloin kadehtia ylimielisiä,

näin pahaa tekevien voivan hyvin.

₄Ei kuoleman uhka kosketa heitä,

heidän vatsansa vain kasvaa.

₅Ei heillä ole samoja murheita kuin muilla,

onnettomuudet eivät heitä piinaa.

₆Ylpeys kiiltelee heidän kaulakorunaan,

ja väkivallan viitta hulmuaa heidän ympärillään.

₇Pahantekijöiden turpeat silmät

pullistuvat heidän päässään.

Heidän mielensä pursuaa pahoja aikeita.

₈He pilkkaavat ja puhuvat pahaa

ja polkevat muut alleen häikäilemättömästi.

₉Puheillaan he ivaavat taivasta,

eikä heidän sanoiltaan säästy kukaan maan päällä.

₁₀Tämän kaiken vuoksi kansa kuuntelee pahantekijöitä,

imee kuin pesusieni kaikki heidän ajatuksensa.

₁₁Ylimieliset sanovat: »Tietääkö Jumala muka kaiken?

Miten Korkein voisi olla kaikesta perillä?»

₁₂Tällaisia ovat pahantekijät,

rauhassa saa heidän omaisuutensa karttua.

₁₃Olenko aivan turhaan pitänyt sydämeni puhtaana

ja käteni tahrattomina!

₁₄Kaiken päivää minua kohdellaan kaltoin,

ja joka aamu minua rangaistaan.

₁₅Jos sanoisin: »Minäkin tahdon puhua

ylimielisten tavoin»,

pettäisin sinun omiesi luottamuksen, Jumala.

₁₆Pohdin, kuinka voisin ymmärtää kaiken tämän,

se oli minulle ongelma.

₁₇Mutta sitten tulin Jumalan pyhäkköön

ja käsitin, miten ylimielisille lopulta käy.

₁₈Tosiaankin – sinä, Jumala, annat heidän astua

liukkaille kiville, he luiskahtavat omaan petollisuuteensa.

₁₉Niin pahantekijät joutuvat äkisti keskelle kauhua,

kohtaavat loppunsa odottamattomalla tavalla.

₂₀Jumalani, Herrani, he ovat kuin painajainen, josta herätään

ja joka ravistellaan mielestä.

₂₁Sydämeni oli katkera, ja sisälläni velloi tuska.

₂₂Kuinka olinkaan typerä, mitään en ymmärtänyt.

Olin edessäsi kuin järjetön olento.

₂₃Kaikesta huolimatta olen aina luonasi,

sinä tartut kiinni kädestäni.

₂₄Ohjaat minua neuvoillasi

ja nostat minut viimein kunniaan.

₂₅Kukapa muu minulla olisi taivaassa, ellet sinä!

Kun olen kanssasi, en kaipaa mitään maan päällä.

₂₆Kun ruumiini ja mieleni loppu koittaa,

Jumala on osani ja turvakallioni ikuisesti.

₂₇Nyt ymmärrän: ne hukkuvat,

jotka ovat sinusta etäällä.

Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinua.

₂₈Mutta minun on hyvä olla Jumalan lähellä.

Olen ottanut turvapaikakseni Jumalan, Herrani,

ja kerron kaikista hänen teoistaan.