Ilm. - Ilmestys 21

₁Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Entiset olivat näet kadonneet, eikä mertakaan enää ollut. ₂Minä näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan taivaasta Jumalan luota. Se oli kuin morsian, sulhasta varten kauniiksi laitettu.

₃Kuulin valtaistuimelta mahtavan äänen: »Katso Jumalan asuntoa ihmisten keskellä! Siihen hän asettuu asumaan ihmisten kanssa, ja heistä tulee hänen kansansa. Hän on heidän luonaan, heidän Jumalansa. ₄Hän pyyhkii jokaisen kyyneleen heidän silmistään. Kuolemaa ei enää ole, ei valitusta, huutoa eikä tuskia. Kaikki entinen on kadonnut.»

₅Valtaistuimella istuva sanoi: »Minä luon kaiken uudestaan.» Hän lisäsi: »Kirjoita nämä sanat, sillä ne ovat luotettavia ja tosia.» ₆Hän jatkoi vielä: »Nyt ne ovat toteutuneet. Minä olen kuin alfa ja omega, ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Annan janoisten juoda vapaasti elämän veden lähteestä. ₇Voittaja saa perintönsä, sillä minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun lapseni. ₈Mutta pelkurit ja epäuskoiset, niljakkeet ja huoripukit, murhaajat ja valehtelijat, noidat ja epäjumalien palvojat saavat palkkansa rikinkatkuisen tulijärven liekeissä. Se on toinen kuolema.»

₉Luokseni tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemässä maljassa seitsemän viimeistä onnettomuutta. Hän sanoi minulle: »Tule! Näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.» ₁₀Hän otti minut mukaansa, ja päädyin hengessäni korkean vuoren huipulle. Enkeli näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin. Se laskeutui taivaasta Jumalan luota ₁₁ja säteili Jumalan kirkkautta. Se oli kuin jaspista, sen kristalliloiste toi mieleen kivistä kalleimman.

₁₂Kaupunkia ympäröi suuri, korkea muuri. Muurissa oli 12 porttitornia, ja porttien päällä oli kaksitoista enkeliä. Portteihin oli kaiverrettu Israelin kahdentoista heimon nimet. ₁₃Porteista kolme oli itään, kolme pohjoiseen, kolme etelään ja kolme länteen. ₁₄Kaupunginmuurin peruskiviä oli kaksitoista, ja niihin oli kaiverrettu kaksitoista nimeä. Ne olivat Karitsan kahdentoista apostolin nimet.

₁₅Keskustelukumppanillani oli kultainen mittakeppi. Hän mittasi sillä kaupungin ja sen portit ja muurin. ₁₆Kaupunki oli neliön muotoinen, yhtä pitkä kuin leveä. Enkeli mittasi kaupungin koon kepillään, ja se oli yli kaksituhatta kilometriä. Kaupunki oli kuution muotoinen: yhtä pitkä, leveä ja korkea.

₁₇Hän mittasi myös muurin. Se oli 70-metrinen ihmisten mittayksiköillä ilmoitettuna.

₁₈Muuri oli rakennettu jaspiskivestä, ja itse kaupunki oli puhdasta kultaa, kirkasta kuin lasi. ₁₉Kaupunginmuurin peruskivet oli koristeltu kaikenlaisilla jalokivillä: Ensimmäinen peruskivi oli jaspis, toinen safiiri, kolmas khalkedoni ja neljäs smaragdi. ₂₀Viides oli sardonyksi, kuudes sardi, seitsemäs krysoliitti ja kahdeksas berylli. Yhdeksäs oli topaasi, kymmenes krysopraasi, yhdestoista zirkoni ja kahdestoista ametisti. ₂₁Muurin kaksitoista porttitornia olivat helmiä; jokainen torni oli tehty yhdestä valtavasta helmestä. Kaupungin pääkatu oli puhdasta kultaa, kuin läpinäkyvää lasia.

₂₂Temppeliä en kaupungissa nähnyt, sillä sen temppelinä ovat Herra Jumala, kaiken hallitsija, ja Karitsa.

₂₃Kaupungissa ei enää tarvita auringon loistetta tai kuun valoa. Herran kirkkaus näet valaisee sen, ja Karitsa on sen lamppuna. ₂₄Kansat kulkevat sen valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne maineensa loiston. ₂₅Sen portteja ei suljeta koskaan, sillä yötä ei enää ole. ₂₆Sinne kootaan kansojen kunnia ja aarteet. ₂₇Sinne ei päästetä saastaa eikä niljakkaita valehtelijoita. Vain ne päästetään, joiden nimi on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.