Jeesusta seurasi kiusaus ja vaara profiloitua vain parantajaksi ja ihmeiden tekijäksi aina ensimmäisistä erämaan kiusauksista alkaen (Matt. 4:1–11). Hänen tehtävänsä oli kuitenkin mittavampi kuin vain hyvän tekeminen ja kansansuosion hankkiminen. Jeesuksen ihmeteot olivat paitsi osoitus hänen ihmisrakkaudestaan myös tunnustekoja, joiden tarkoitus oli kiinnittää huomio hänen persoonaansa, ihmiseksi tulleeseen Jumalan Poikaan ja Jumalan valtakuntaan, jonka edustaja hän maan päällä oli ja jonne hän oli ihmisiä kutsumassa.