Sitten Jeesus sanoi oppilailleen: ”Oli rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kanneltiin, että taloudenhoitaja tuhlasi hänen omaisuuttaan. Hän kutsui tämän puheilleen ja sanoi: ’Miksi sinusta kerrotaan tällaista? Anna selvitys tilinpidostasi. Et voi enää olla taloudenhoitajani.’ Mies mietti: ’Mitä teen, kun herrani vie minulta taloudenhoitajan työn? Kaivuutyötä en jaksa, ja kerjääminen on noloa. No nyt keksin! Hoidan homman niin, että kun saan potkut, muut ottavat minut taloonsa.’ Hän kutsui luokseen isäntänsä velalliset yhden kerrallaan. Ensimmäiseltä hän kysyi: ’Paljonko olet velkaa isännälleni?’ ’Sata tynnyriä oliiviöljyä’, tämä vastasi. Taloudenhoitaja sanoi: ’Ota tästä velkakirjasi ja merkitse kiireesti määräksi viisikymmentä.’ Toiselta hän kysyi: ’Entä sinä, paljonko olet velkaa?’ ’Neljäkymmentä tonnia viljaa’, tämä vastasi. ’Ota tästä velkakirjasi ja merkitse määräksi kolmekymmentä’, taloudenhoitaja sanoi. Isäntä kehui epärehellisen taloudenhoitajan älyä.”

Jeesus jatkoi: ”Tämän maailman lapset ovat ihmissuhteissaan älykkäämpiä kuin valon lapset.” (Luuk. 16:1–8)