1Veljet ja sisaret, kun tulin luoksenne, en julistanut teille Jumalan salaisuutta loistavan puhetaidon tai filosofian avulla. 2Päätin näet keskittyä teidän luonanne vain ristiinnaulittuun Jeesukseen Kristukseen. 3Tulin luoksenne heikkona ja pelosta vapisten. 4Puheeni ja julistukseni ei ollut vakuuttavaa viisautta, mutta siitä ilmeni Hengen voima. 5Näin uskonne ei perustu ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.
Jumalan salainen viisaus
6Viisaasti me puhumme silloin, kun olemme viisaudessaan täydellisten ihmisten seurassa. Emme kuitenkaan julista tämän ajan viisautta emmekä tämän ajan kukistuvien mahtien viisautta. 7Me julistamme Jumalan kätkettyä viisautta, salaisuutta, jonka hän jo ennen aikojen alkua määräsi tuottamaan meille kunniaa. 8Tätä viisautta eivät meidän aikamme valtiaat ole oppineet tuntemaan. Jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa. 9Niin kuin kirjoituksissa sanotaan, tämä on
»sitä, mitä silmä ei nähnyt eikä korva kuullut,
mikä ei tullut ihmiselle mieleenkään,
minkä Jumala valmisti niille, jotka rakastavat häntä».
10Meille Jumala ilmoitti sen Henkensä kautta, sillä Henki tietää kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.
Ihmisen mieli ja Jumalan Henki
11Ei kai ihmistäkään tunne kukaan muu kuin hänen oma henkensä? Samoin vain Jumalan Henki tuntee Jumalan. 12Me emme saaneet maallista henkeä vaan Jumalan Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on meille lahjoittanut.
