₂₂Silloin apostolit, vanhimmat ja koko seurakunta näkivät parhaaksi valita joukostaan kaksi miestä ja lähettää heidät Paavalin ja Barnabaksen mukana Antiokiaan. Valitut olivat Juudas, jota kutsuttiin Barsabbakseksi, ja Silas. Molemmat olivat seurakunnan johtomiehiä. ₂₃Heidän mukaansa annettiin seuraava kirje:

»Apostolien ja vanhinten tervehdys muiden kansojen uskoville Antiokiassa, Syyriassa ja Kilikiassa. ₂₄Olemme kuulleet, että jotkut meidän luotamme tulleet ovat järkyttäneet teitä puheillaan ja saaneet teidät hämmentymään. He eivät puhuneet meidän käskystämme. ₂₅Siksi päätimme yksimielisesti lähettää nämä kaksi valittua miestä teidän luoksenne. He tulevat yhdessä rakkaiden Barnabaksen ja Paavalin kanssa, ₂₆jotka ovat vaarantaneet henkensä Herramme Jeesuksen Kristuksen vuoksi. ₂₇Olemme siis lähettäneet Juudaksen ja Silaksen, ja he kertovat teille nämä samat asiat myös suullisesti.

₂₈Pyhä Henki ja me olemme nähneet parhaaksi olla kasaamatta teidän hartioillenne muuta taakkaa kuin nämä välttämättömät kiellot: ₂₉pysykää erossa kaikesta epäjumalille uhratusta ruuasta sekä verestä, sellaisten eläinten lihasta, joiden verta ei ole teurastettaessa valutettu pois, älkääkä olko uskottomia. Riittää, kun pysytte erossa näistä asioista. Voikaa hyvin.»

₃₀Niin Juudas ja Silas lähetettiin matkaan. He menivät Antiokiaan, kutsuivat uskovien joukon koolle ja antoivat kirjeen heille. ₃₁Kirje luettiin, ja vastaanottajat ilahtuivat sen rohkaisevista sanoista. ₃₂Juudas ja Silas olivat itsekin profeettoja, ja he pitivät uskoville monia rohkaisevia kannustuspuheita. ₃₃He viipyivät aikansa ja palasivat sitten lähettäjiensä luokse uskovien rauhantoivotukset mukanaan. _{34 35}Paavali ja Barnabas sen sijaan jäivät Antiokiaan. Yhdessä monien muiden kanssa he opettivat ja julistivat ilosanomaa Herrasta.