1Jeesus jatkoi vertauksiaan ja sanoi heille: 2»Taivaiden valtakuntaa voi ajatella näin: Kuningas järjesti häät pojalleen. 3Hän lähetti palvelijansa kutsumaan vieraita häihin, mutta kutsutut eivät halunneet tulla. 4Kuningas lähetti toisia palvelijoita ja käski heidän sanoa kutsutuille: ’Olen valmistanut aterian. Härät ja lihaviksi syötetyt vasikat on teurastettu, ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!’ 5Kutsutut eivät kuitenkaan välittäneet kutsusta vaan lähtivät kuka minnekin, joku pellolleen, joku liikkeeseensä. 6Toiset kävivät käsiksi palvelijoihin ja pahoinpitelivät ja tappoivat heidät. 7Silloin kuningas raivostui ja lähetti sotajoukkonsa tuhoamaan tappajat ja polttamaan heidän kaupunkinsa. 8Sitten hän sanoi palvelijoilleen: ’Häät ovat valmiina, mutta kutsutut eivät olleet kutsun arvoisia. 9Lähtekää siis kaupungin porteille ja kutsukaa häihin kaikki, jotka vain löydätte.’ 10Palvelijat lähtivät ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, niin hyvät kuin pahatkin. Hääpaikka täyttyi ruokailijoista.
11Kun kuningas meni katsomaan vieraita, hän näki miehen, joka ei ollut pukeutunut juhlapukuun. 12Hän kysyi: ’Ystävä hyvä, miten olet tullut tänne ilman juhlapukua?’ Mutta vieras vain istui vastaamatta mitään. 13Silloin kuningas sanoi palvelijoille: ’Sitokaa hänen kätensä ja jalkansa ja heittäkää hänet ulos, synkimpään pimeyteen. Siellä itketään ja purraan hammasta. 14Monet on kyllä kutsuttu mutta harvat valittu.’»
