₁Jeesuksen Kristuksen ilmestys, näky, jonka Jumala hänelle antoi. Jumala tahtoi näyttää palvelijoilleen, mitä väistämättä pian tapahtuu. Jeesus välitti näyn enkelinsä avulla palvelijalleen Johannekselle. ₂Tämä vahvistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen siitä antaman todistuksen oikeiksi näkemänsä perusteella.

₃Onnellinen se, joka lukee nämä ennussanat kuulijoilleen. Onnellisia ne, jotka kuulevat ja ottavat vakavasti tämän kirjan ennustuksen. Pian kaikki näet tapahtuu.

₄Minä, Johannes, lähetän tämän kirjan seitsemälle seurakunnalle Aasian maakunnassa. Toivon, että Jumala, hän joka on ja oli ja joka tulee, antaa teille armonsa ja rauhansa. Samoin tehkööt henget – ne seitsemän, jotka ovat Jumalan valtaistuimen juurella ₅– ja Jeesus Kristus, luotettava todistaja. Hän nousi ensimmäisenä kuolleista ja on maailman kuninkaiden hallitsija. Kunnia ja voima hänelle! Hän rakastaa meitä, ja verellään hän päästi meidät synneistämme. ₆Kunnia ja valta ikuisesti hänelle! Hän teki meistä kuningashuoneen ja papiston Jumalalle, hänen Isälleen. Aamen.

₈»Minä olen kuin alfa ja omega, aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain.» Näin sanoo Herra Jumala, joka on ja oli ja joka tulee. Hän kykenee mihin vain.

₉Minä olen veljenne Johannes, kohtalotoverinne. Osanani on se, minkä Jeesus antaa: ahdinko mutta myös kuninkuus ja kestävyys. Olin päätynyt Patmos-nimiselle saarelle Jumalan sanan ja Jeesuksen antaman todistuksen vuoksi. ₁₀Herran määräämänä päivänä jouduin Hengen valtaan. Kuulin selkäni takaa kovan äänen, aivan kuin torveen olisi puhallettu. ₁₁Se sanoi: »Kirjoita näkemäsi muistiin ja lähetä muistiinpanot seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.»

₁₂Käännyin katsomaan, mikä ääni minulle oli puhunut. Minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa ₁₃ja niiden keskellä hahmon. Arvelin, että se oli Ihmisen Poika. Hän oli pukeutunut pitkään viittaan, ja rinnan yli kulki kultainen vyö. ₁₄Pää ja hiukset olivat valkoiset kuin villa tai lumi, silmät kuin tulen liekki ₁₅ja jalat kuin sulatusuunissa hehkuvaa pronssia. Hänen äänensä kuulosti suurten vesien kohinalta. ₁₆Oikeassa kädessään hänellä oli seitsemän tähteä, ja suusta työntyi miekka, joka oli teroitettu molemmilta puolilta. Hän loisti kuin täydeltä terältä paistava aurinko.

₁₇Kun näin hänet, kaaduin hänen jalkojensa juureen kuin kuollut. Hän laittoi oikean kätensä päälleni ja sanoi: »Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen. ₁₈Minä elän. Olin kuollut, mutta nyt elän ikuisesti. Minulla on hallussani kuoleman ja manalan avaimet. ₁₉Kirjoita siis muistiin se, mitä näet: nykyiset ja tulevat tapahtumat.

₂₀Sinä näit kädessäni seitsemän tähteä. Niillä tähdillä ja seitsemällä kultaisella lampunjalalla on salattu merkitys. Tähdet merkitsevät enkeleitä, jotka seitsemällä seurakunnalla on. Lampunjalat puolestaan merkitsevät niitä seitsemää seurakuntaa.»