”Ihminen, minä, johtaa itseään harhaan uskotellessaan, että aito ihmisyys on vain puhtautta, kauneutta ja suuruutta. Jos näin ajattelee, joutuu piilottamaan pimeyden itsessään sekä itseltä että muilta ihmisiltä. Ihmisen sisälle rakentuu pimeyden komero, komero jonka oven pyrkii pitämään kaikin voimin kiinni.

On valtavan vapauttavaa ymmärtää, että terve elämä, myös terve hengellisyys syntyy särkymisestä, jolloin särkyminen, haavoittuvuus on ihmisen arvokkain ominaisuus, suorastaan aarre.” (Kalevi Virtanen, Vapaa pudotus armoon.)