₁Voi teitä järjettömiä galatialaisia! Kuka teidät noitui? Onhan Jeesus Kristus asetettu silmienne eteen ristiinnaulittuna. ₂Haluan teiltä vastauksen vain tähän: saitteko Hengen noudattamalla lakia vai kuulemalla ja uskomalla ilosanoman? ₃Oletteko tosiaan niin tyhmiä, että lähdette liikkeelle Hengen voimalla ja päädytte yrittämään omin voimin? ₄Onko kaikki kokemanne ollut turhaa? Ei kai sentään. ₅Kumpi siis saa Jumalan antamaan teille Hengen ja tekemään voimatekoja teidän keskuudessanne: lain noudattaminen vai ilosanoman kuuleminen ja uskominen? ₆Muistakaa Abrahamia, joka »luotti Jumalaan, ja niin Jumala hyväksyi hänet».

₇Pitäkää siis mielessänne, että Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, jotka ovat saaneet alkunsa uskosta ilosanomaan. ₈Pyhät kirjoitukset tiesivät ennalta, että Jumala hyväksyy myös muihin kansoihin kuuluvat, jos nämä uskovat. Siksi ilosanoma kerrottiin Abrahamille jo etukäteen: »Sinun kauttasi kaikki kansat saavat siunauksen.» ₉Niinpä ne, jotka ovat saaneet alkunsa uskosta ilosanomaan, siunataan kuten Abraham, joka luotti lupaukseen.

₁₀Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Kirjoituksissahan sanotaan: »Kirous sille, joka ei noudata lain kirjan jokaista määräystä.» ₁₁On selvää, ettei Jumala pidä ketään oikeamielisenä lain noudattamisen vuoksi. Sanotaanhan: »Se elää, jonka oikeamielisyys tulee uskosta.»

₁₂Lain noudattamisessa ei ole kyse uskosta, vaan siitä, että »se, joka noudattaa lakia, pelastuu lain avulla». ₁₃Kristus lunasti meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän puolestamme. Kirjoituksissahan sanotaan: »Se, jonka ruumis on ripustettu puuhun, on kirottu.» ₁₄Näin Abrahamin saama siunaus tulee kaikkien kansojen osaksi Kristuksen Jeesuksen takia. Näin me saamme meille luvatun Hengen, kun alamme uskoa.