Alussa oli Sana.

Sana oli Jumalan luona,

ja Sana oli Jumala.

Sana oli jo alussa Jumalan luona.

Kaikki syntyi sen voimasta,

eikä ilman sitä ilmaantunut mitään,

mikä on olemassa.

Sanassa oli elämä,

ja elämä on ihmisten valo.

Valo loistaa pimeässä,

mutta pimeys ei ole sitä käsittänyt.

Jumala lähetti ihmisen nimeltä Johannes. Hän tuli todistajaksi: todistamaan valosta, että saisi kaikki uskomaan siihen. Hän ei itse ollut tuo valo vaan tuli todistamaan siitä.

Maailmaan oli tulossa todellinen valo,

joka valaisee jokaisen.

Maailmassa hän oli,

ja hänen kauttaan maailma syntyi,

mutta se ei tuntenut häntä.

Hän tuli omaan maailmaansa,

mutta hänen omansa

eivät ottaneet häntä luokseen.

Niiden, jotka ottivat

ja jotka uskoivat häneen,

hän antoi tulla Jumalan lapsiksi.

He eivät syntyneet ruumiin halusta

eivätkä ihmisen tahdosta

vaan Jumalasta.

Sana tuli ihmiseksi

ja asettui asumaan meidän keskellemme.

Me katsoimme hänen kirkkauttaan

– kirkkautta, jonka ainoa lapsi Isältä perii.

Sana oli täynnä hyvyyttä ja totuutta.

(Joh. 1:1–14)