1Hyväksykää joukkoonne myös heikkouskoiset. Älkää alkako riidellä mielipiteistä. 2Jonkun usko antaa luvan syödä kaikkea, mutta epävarma syö vain kasviksia. 3Jos syöt kaikkea, älä vähättele sitä, joka ei syö. Jos taas et syö kaikkea, älä paheksu sitä, joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu – ja kyllä hän pysyy jaloillaan, koska Herra voi pitää hänet pystyssä.
5Joku pitää yhtä päivää toista merkittävämpänä, mutta toisen mielestä kaikki päivät ovat yhtä hyviä. Kummankin on syytä olla aivan varma siitä, mihin uskoo. 6Jos vertailet päiviä, tee se Herran nimissä. Jos syöt, syö Herran nimissä, koska kiität ruuasta Jumalaa. Jos taas et syö, ole syömättä Herran nimissä ja kiitä Jumalaa. 7Ei kukaan meistä elä itseään varten, eikä kukaan kuole itseään varten. 8Kun kerran elämme, elämme Herraa varten, ja kun kuolemme, kuolemme Herraa varten. Olemme siis Herran omia sekä eläessämme että kuollessamme. 9Juuri siksihän Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi kuolleiden ja elävien hallitsija. 10Miksi siis paheksut lähimmäistäsi? Tai sinä, miksi vähättelet lähimmäistäsi? Kaikki me päädymme Jumalan tuomioistuimen eteen. 11Kirjoituksissahan sanotaan:
»Niin totta kuin elän, sanoo Herra,
minun edessäni polvistuu joka ikinen,
ja kaikkien suu ylistää Jumalaa.»
12Jokainen joutuu näin selvittämään asiansa Jumalan kanssa.
