₁Kaikkien on alistuttava vallanpitäjien ja viranomaisten määräyksiin. Eihän valtaan pääse muuten kuin Jumalan tahdosta, joten vallanpitäjät ovat Jumalan asettamia. ₂Niinpä se, joka vastustaa ylempiään, kapinoi Jumalan säädöksiä vastaan. Ne, jotka näin tekevät, tuomitaan. ₃Ei vallanpitäjiä tarvitse pelätä, jos on tehnyt oikein vaan jos on tehnyt väärin. Toimi siis oikein, niin sinun ei tarvitse pelätä vallanpitäjiä. He päinvastoin kiittävät sinua. ₄Vallanpitäjät ovat Jumalan asialla ja toimivat sinun parhaaksesi. Jos kuitenkin teet pahaa, sinun on syytä pelätä viranomaisia. Eivät he kanna miekkaa turhaan. He ovat Jumalan oikeutetun vihan palvelijoita rangaistessaan pahantekijää. ₅Siksi teidän täytyy hyväksyä asemanne; ei kuitenkaan vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon syistä. ₆Tästä syystä te maksatte verojakin. Viranomaisethan ovat Jumalan asialla, kun hoitavat tehtävänsä tunnollisesti. ₇Antakaa kaikille se, mitä heillä on oikeus vaatia: verot sille, jolle verot kuuluvat; tullimaksut sille, jolle tullimaksut kuuluvat; kunnioitus sille, jolle kunnioitus kuuluu; kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.

₈Älkää olko kenellekään velkaa muuta kuin vastavuoroista rakkautta. Jos näet rakastatte toisianne, olette täyttäneet lain vaatimukset. ₉»Älä tee aviorikosta», »Älä tapa», »Älä varasta», »Älä himoitse» ja kaikki muutkin käskyt ja kiellot voidaan kiteyttää näihin sanoihin: »Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.» ₁₀Rakkaus ei tee lähimmäiselle pahaa. Rakkauteen tiivistyy koko laki.