Köyhiä pitää avustaa
1Veljet ja sisaret, kerromme nyt teille, miten Jumala on osoittanut hyvyytensä Makedonian seurakunnille. 2Vaikka vaikeudet ja pohjaton köyhyys ovat koetelleet niitä, ovat seurakuntalaiset iloinneet suuresti ja olleet pyyteettömän anteliaita. 3Voin todistaa, että he ovat oma-aloitteisesti tehneet kaikkensa ja enemmänkin. 4He pyysivät itsepintaisesti meiltä lupaa osallistua Jerusalemin seurakunnan pyhien hyväksi järjestettyyn keräykseen. 5He eivät tyytyneet vain toteuttamaan meidän toivettamme vaan antoivat itsensä Jumalan tahdon mukaisesti ensin Herralle ja sitten meille.
6Niinpä kehotimme Titusta jatkamaan tätä valmistelemaansa lahjakeräystä ja saattamaan sen loppuun teidän parissanne. 7Teillä on kaikkea runsain mitoin – uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikenlaista toimeliaisuutta ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin. Älkää siis pihistelkö myöskään tätä lahjoitusta antaessanne.
8En sano tätä käskynä, vaan testaan rakkautenne aitoutta kertomalla teille toisten innosta. 9Tehän tiedätte, millaisen lahjan Herramme Jeesus Kristus on antanut. Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.
10Annan teille hyödyllisen neuvon. Viime vuonna teissä syttyi tekemisen halu ja tartuitte toimeen. 11Hoitakaa nyt mahdollisuuksienne mukaan loppuun tämä työ, jonka niin kovasti halusitte tehdä! 12Jos joku antaa vapaaehtoisesti sen verran kuin hänellä on varaa, hänen lahjaansa arvostetaan. Ei häneltä vaadita sellaista, mitä hänellä ei ole. 13Tarkoitus ei ole, että toisten tilannetta helpottaessanne te joutuisitte itse pulaan vaan että kaikki jaettaisiin tasan. 14Nyt teillä on kaikkea paljon ja voitte helpottaa jerusalemilaisten puutetta. Sitten kun heillä on paljon ja teillä vähän, he auttavat teitä. Kaikki jaetaan tasan, 15niin kuin kirjoituksissa sanotaan:
»Sillä, joka kokosi paljon, ei ollut liikaa,
eikä siltä, joka kokosi vähän, puuttunut mitään.»
