Tämän sanottuaan Jeesus lähti muiden edellä kulkemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän Betfagea ja Betaniaa lähestyessään saapui vuorelle, jota sanotaan Oliivimäeksi, hän antoi kahdelle oppilaalleen tehtävän: ”Menkää tuohon kylään. Sinne tullessanne löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jolla kukaan ei ole vielä ratsastanut. Ottakaa se ja tuokaa minulle. Jos joku kysyy, miksi otatte sen, niin sanokaa: ’Herra tarvitsee sitä.’”

Oppilaat lähtivät ja löysivät varsan, niin kuin Jeesus oli sanonut. Kun he irrottivat sen, omistajat kysyivät: ”Mihin te sitä varsaa viette?” ”Herra tarvitsee sitä”, oppilaat vastasivat. He veivät varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Jeesuksen ratsastaessa he levittivät vaatteitaan myös tielle hänen eteensä.

Jeesus lähestyi jo paikkaa, josta tie alkaa laskeutua Oliivimäen rinnettä alas. Silloin koko oppilasjoukko alkoi riemuita ääneen. He ylistivät kovalla äänellä Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka olivat saaneet nähdä, ja huusivat:

”Siunattu se, joka tulee,
kuningas Herran nimissä!
Taivaassa rauha
ja korkeuksissa kirkkaus!”

Jotkut väkijoukossa olevat fariseukset sanoivat Jeesukselle: ”Opettaja, kiellä oppilaitasi.” Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: kun he vaikenevat, kivet alkavat huutaa.” (Luuk. 19: 28–40)