”Voi teitä, fariseukset! Te annatte kyllä Jumalalle kymmenesosan jopa yrteistä ja vihanneksista, mutta ette piittaa oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta Jumalaan. Näihin asioihinhan teidän pitäisi keskittyä, niitä vähemmän tärkeitäkään unohtamatta.

Voi teitä, fariseukset! Te nautitte, kun saatte istua synagogassa eturivissä ja kun ihmiset tervehtivät teitä torilla. Voi teitä! Te olette kuin merkitsemättömiä hautoja, joita ihmiset tietämättään tallovat.”

Eräs oikeusoppinut huomautti Jeesukselle: ”Opettaja, tuollaisella puheella loukkaat meitäkin.”

Jeesus vastasi: ”Voi teitäkin, oikeusoppineet! Te kasaatte raskaita taakkoja ihmisten kannettaviksi, mutta ette itse koske niihin sormellannekaan.” (Luuk. 11:42–46)