Kun Jeesus oli tullut Kapernaumiin, hänen luokseen tuli sadanpäällikkö pyytämään apua: ”Herra, orjani makaa kotona halvaantuneena ja kovissa kivuissa.” ”Minä tulen ja parannan hänet”, Jeesus sanoi. ”Ei, Herra”, vastasi sadanpäällikkö. ”En ole tarpeeksi arvokas, että tulisit kotiini. Käske vain orjani parantua, niin hän paranee. Joudun itsekin tottelemaan toisten käskyjä, ja toisaalta minulla on sotilaita alaisinani. Kun käsken jonkun heistä mennä, niin hän menee. Kun käsken toisen tulla, niin hän tulee. Ja kun käsken orjani tehdä jotain, niin hän tekee.”

Tämän kuullessaan Jeesus hämmästyi ja sanoi niille, jotka seurasivat häntä: ”Minä vakuutan teille, etten ole nähnyt tuollaista uskoa kellään israelilaisella. Minä sanon teille, että idästä ja lännestä tulee monia, jotka pääsevät taivaiden valtakuntaan syömään yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.” (Matt. 8:5–11)