11Tämän jälkeen Jeesus meni Nainin kaupunkiin. Hänen mukanaan kulkivat hänen oppilaansa ja suuri joukko muita ihmisiä. 12Kun Jeesus oli tulossa kaupungin portille, kannettiin portista ulos ruumista. Vainaja oli leskiäidin ainoa poika, ja äidin seurana oli paljon kaupunkilaisia. 13Kun Herra näki naisen, hänen kävi tätä sääliksi ja hän sanoi: »Älä itke.» 14Hän meni ruumispaarien luokse ja kosketti niitä. Kantajat pysähtyivät, ja Jeesus sanoi: »Poika, minä käsken sinua: nouse!» 15Silloin kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua. Jeesus luovutti pojan äidille.
16Kaikki tunsivat pelonsekaista kunnioitusta ja ylistivät Jumalaa: »Meidän joukostamme on noussut suuri profeetta! Jumala on muistanut kansaansa!» 17Nämä puheet Jeesuksesta levisivät koko Juudeaan ja sen ympäristöön.
Johannes Kastaja lähettää viestin
18Johannes Kastajan oppilaat kertoivat hänelle kaikesta, mitä Jeesus teki. Johannes kutsui kaksi oppilasta luokseen 19ja lähetti heidät kysymään Herralta: »Oletko sinä se, jonka piti tulla, vai odotammeko jotakuta toista?» 20Miehet menivät Jeesuksen luokse ja sanoivat: »Johannes Kastaja lähetti meidät kysymään sinulta: ’Oletko sinä se odotettu, vai odotammeko jotakuta toista?’»
21Jeesus oli juuri parantanut monien sairaudet ja vaivat. Hän oli ajanut pois demoneja ja antanut monelle sokealle näön. 22Niinpä hän vastasi: »Menkää kertomaan Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: Sokeat näkevät, rammat kävelevät ja sairas iho puhdistuu. Kuurot kuulevat, kuolleet heräävät ja köyhille julistetaan ilosanomaa. 23Onnellinen se, joka ei pety minuun.»
