₁Ylistys Jumalalle!

Ylistäkää, Jumalan palvelijat,

ylistäkää Jumalan nimeä!

₂Kiittäkää Jumalan nimeä

tästä hetkestä ikuisuuteen.

₃Ylistys Jumalan nimelle

auringon noususta sen laskuun!

₄Jumala on kaikkia kansoja korkeammalla,

hänen kunniansa kohoaa yli taivaitten.

₅Kuka vetää vertoja Jumalalle,

meidän Jumalallemme?

Hän asuu korkeuksissa,

₆mutta tähyilee sieltä taivasta ja maata.

₇Hän nostaa sorretut ja vähäosaiset

niukkuudesta ja häpeästä.

₈Hän tekee heistä vauraita,

he saavat osakseen arvostusta.

₉Hän antaa lapsettomalle naiselle kodin,

tekee hänestä onnellisen äidin.

Ylistys Jumalalle!

₁Älä meille, Jumala,

älä meille anna kunniaa.

Se kuuluu nimellesi,

sinä hyvä ja uskollinen.

₂Miksi antaisimme vieraiden kansojen sanoa:

»Missä muka teidän jumalanne on?»

₃Meidän Jumalamme on taivaassa.

Kaiken, mitä hän tahtoo, hän myös tekee.

₄Kansojen jumalien kuvat ovat hopeaa ja kultaa,

ne ovat ihmisten tekoa.

₅Niillä on suu, mutta ne eivät puhu,

niillä on silmät, mutta ne eivät näe.

₆Korvat niillä on, mutta eivät ne kuule,

nenäkin on, mutta eivät ne haista.

₇Niillä on kädet, joilla ei voi koskettaa,

jaloillaan ne eivät kävele,

niiden kurkusta ei kuulu pihaustakaan.

₈Niiden tekijät ja kaikki niihin turvautuvat

tulevat niiden kaltaisiksi.

₉Israel, luota Jumalaan!

Hän on sinun apusi ja kilpesi.

₁₀Aaronin suku, luota Jumalaan!

Hän on sinun apusi ja kilpesi.

₁₁Jumalaa kunnioittavat, luottakaa Jumalaan!

Hän on teidän apunne ja kilpenne.

₁₂Me olemme Jumalan mielessä,

hän siunaa meitä.

Hän siunaa Israelia,

hän siunaa Aaronin sukua.

₁₃Hän antaa siunauksensa niille,

jotka kunnioittavat häntä,

niin pienille kuin suurille.

₁₄Kunpa Jumala lisäisi kansansa lukumäärää,

teitä ja lapsianne!

₁₅Teitä siunaa Jumala,

joka on tehnyt taivaan ja maan.

₁₆Taivas on Jumalan taivas,

mutta maan hän on antanut ihmisille.

₁₇Eivät kuolleet ylistä Jumalaa,

ei yksikään, joka on laskeutunut hiljaisuuteen.

₁₈Mutta me kiitämme Jumalaa

tästä hetkestä ikuisuuteen.

Ylistys Jumalalle!