₂₉Jeesus jatkoi matkaansa, kulki Galileanjärven rantaa ja nousi vuorelle. Kun hän istui siellä, ₃₀suuri väkijoukko kokoontui hänen luokseen. Ihmiset toivat rampoja, sokeita, mykkiä, vammaisia ja monia muita. He laskivat sairaat Jeesuksen eteen, ja hän paransi nämä. ₃₁Ihmiset hämmästyivät nähdessään mykkien puhuvan, vammautuneiden paranevan, rampojen kävelevän ja sokeiden näkevän. He ylistivät Israelin Jumalaa.

₃₂Viimein Jeesus kutsui oppilaat luokseen ja sanoi: »Minun käy sääliksi näitä ihmisiä. He ovat olleet luonani jo kolme päivää, eikä heillä ole mitään syötävää. En haluaisi päästää heitä pois nälkäisinä, etteivät he uupuisi kesken matkan.» ₃₃Oppilaat sanoivat: »Mistä me täällä asumattomalla seudulla saisimme niin paljon leipää, että sillä ruokkisi tuollaisen joukon?» ₃₄»Montako leipää teillä on?» Jeesus kysyi. »Seitsemän, ja muutama pieni kala», oppilaat vastasivat.

₃₅Jeesus käski ihmisten käydä maahan aterialle. ₃₆Hän otti ne seitsemän leipää ja kalat ja lausui kiitosrukouksen. Sitten hän mursi leivästä paloja ja antoi ne oppilaille. Oppilaat jakoivat ne väkijoukolle. ₃₇Kaikki söivät vatsansa täyteen. Yli jääneet palaset kerättiin, ja niitä oli seitsemän täyttä korillista. ₃₈Syömässä oli ollut neljätuhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.

₃₉Kun Jeesus oli päästänyt väkijoukon pois, hän nousi veneeseen ja meni Magadanin seudulle.