Kiirastorstai

Sinun ja meidän rikkinäisyytemme on maailman toivo.

Luuk. 22:14–34

Kun aika tuli, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi: »Halusin ehdottomasti syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Minä sanon teille, etten enää syö pääsiäisateriaa, ennen kuin odotus täyttyy Jumalan valtakunnassa.» Jeesus tarttui maljaan, lausui kiitosrukouksen ja sanoi: »Ottakaa tämä ja jakakaa se keskenänne. Minä sanon teille, etten koske viiniin, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee.»

Sitten Jeesus otti leivän ja lausui kiitosrukouksen. Hän mursi leivästä paloja, antoi ne oppilaille ja sanoi: »Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.» Aterian jälkeen Jeesus otti maljan ja sanoi samaan tapaan: »Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Silti tällä samalla pöydällä on myös minun ilmiantajani käsi. Ihmisen Poika näet lähtee niin kuin on määrätty, mutta voi sitä, joka antaa hänet ilmi!» Oppilaat alkoivat kinata siitä, kuka heistä mahtaisi tehdä niin.

Vain murrettu leipä on kokonainen leipä

Ehtoollisessa meidän murretut ruumiimme ovat yhtä ja siinä yhteydessä voimme kokea myös ihmeellisellä tavalla olevamme kokonaisia. Jeesus, sinä murrettuna ja rikottuna olet maailman valo ja toivo. Läpinäkyvinä ja rikkinäisinä voimme syödä ja juoda rikotun ruumiisi ja veresi ja kokea yhteyttä sinuun.

Tänäänkin sinä kutsut pöytääsi rikottuja ja ruhjottuja kokemaan suurenmoista rakkauttasi meitä kohtaan. Sinun ruumiisi ja veresi kautta, meillä on pelastus.

Ehtoollispöydässä olemme kaikki samalla viivalla sinun edessäsi. Saamme maistaa jotain siitä, millaisina sinä kohtaat meidät. Sinä teet murretusta kokonaisen ja palautat rikkinäisen yhteyteen.

Tänään saamme siitä kiittää ja ylistää. Sinun pöytäsi on suuri ja kutsuu luokseen meitä ihan jokaista.