24.11.2024 Tuomiosunnuntai

Kuuntele Tässä olen harjoitus 24.11.2024

TÄSSÄ

Välillä minussa ei ole yhtään sanaa, enkä jaksa kohottaa katsettani.

. . .

Silloin sinä sanot: ”Minä näen sinut ja katselen sinua rakkaudella.” Olen hetken katseesi alla.

SANA

”Kun Ihmisen Poika tulee kaikessa kunniassaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu loistavalle valtaistuimelleen. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottelee ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottelee lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa te, jotka Isäni on siunannut! Saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman perustamisesta alkaen. Te annoitte minulle syötävää, kun minulla oli nälkä. Te annoitte minulle juotavaa, kun minulla oli jano. Te otitte minut luoksenne, vaikka olin teille vieras. Te annoitte minulle vaatteet, kun olin alaston. Te huolehditte minusta, kun olin sairas. Te tulitte katsomaan minua, kun olin vankilassa.’

Siihen oikeamieliset vastaavat: ’Herra, milloin me muka näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa? Milloin näimme sinut janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin näimme sinut vieraana ja otimme sinut luoksemme? Milloin näimme sinut alastomana ja annoimme sinulle vaatteet? Milloin näimme sinut sairaana tai vankilassa ja tulimme luoksesi?’

Kuningas vastaa heille: ’Minä vakuutan teille: sen, minkä te teitte yhdelle näistä huono-osaisista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle.’

Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois luotani, te kirotut! Menkää ikuiseen tuleen, joka on sytytetty Paholaiselle ja hänen enkeleilleen. Te ette antaneet minulle syötävää, vaikka minulla oli nälkä. Ette antaneet minulle juotavaa, vaikka minulla oli jano. Ette ottaneet minua luoksenne, vaikka olin koditon. Ette antaneet minulle vaatteita, vaikka olin alaston. Ette huolehtineet minusta, vaikka olin sairas ja vankilassa.’

Silloin hekin sanovat: ’Herra, milloin muka näimme sinut nälissäsi tai janoissasi tai kodittomana tai alastomana tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ Siihen kuningas vastaa: ’Minä vakuutan teille: sen, minkä te jätitte tekemättä yhdellekin näistä pienimmistä, te jätitte tekemättä minulle.’

Niin he lähtevät kärsimään ikuista rangaistusta, mutta oikeamieliset lähtevät ikuiseen elämään.” (Matt. 25: 31–46)

• Milloin olen ollut nälissäni, janoissani, milloin olen tuntenut itseni kodittomaksi tai alastomaksi, milloin olen ollut sairas, tuntenut tilani ahtaaksi tai ahdistetuksi? Kuka tai mikä tuli tuolloin avuksi?
• Mitä Jeesus tällä vertauksella haluaa sanoa?
• Ihmiset kysyivät ”Milloin me muka näimme sinut?”. Osaanko minä pysähtyä toisen ihmisen kohdalle, katsoa häntä ja nähdä hänet ja sen, mitä hänelle oikeasti kuuluu? Kenet minä voisin tänään nähdä?

TÄSTÄ ETEENPÄIN

Ole sinä minun, nälkäisen ja janoisen tuki ja turva nyt ja kaikkina päivinä.