Uuvven Šopimukšen Ylipappi
1Miun pakinan piä-as's'a on tämä: meilä on Ylipappi, kumpani istuu taivahissa šuuren Jumalan valtaistumen oikiella puolella. 2Hiän ruatau ylipapin ruatuo taivahan pyhäköššä, tovellisešša pyhäkojissa, kumpasen nošti Iče Hospoti, ei ihmini.
3Jokahisen ylipapin ruatoh kuuluu tuuvva lahjoja ta uhrija Jumalalla, ta šentäh miän Ylipapilla, Iisussalla, niise piti olla oma uhri tuotavana. 4Kun Hiän ois muan piällä, niin Hiän ei ois ni pappi, šentäh kun tiälä ollah jo ne papit, ket tuuvvah Sakonan mukaset uhrilahjat. 5Heijän papinruato on kuitenki vain kuva ta kuvahaini taivahaisešta papinruavošta. Šanohan Jumala Moisseilla, konša hiän alotteli pyhäkön luatimista: «Pie huoli šiitä, jotta luajit kaiken šen kuvan mukah, min šait nähä vuaralla». 6Ka miän Ylipappi, Iisussa, šai äijyäki tärkiemmän ruavon, mitä nuo toiset papit. Še ruato on yhtä tärkie, kuin on še Šopimuš, kumpasen Puolistaja Hiän on. Še Šopimuš on šuurempi kuin enšimmäini, šentäh kun šen pohjana ollah šuuremmat lupaukšet.
7Kun enšimmäini Šopimuš ois voinun ruatua kaiken, mitä varoin še annettih, niin ei šen tilalla ois tarvittu toista. 8No Jumala moitti omua rahvašta. Hiän šano:
– Kaččokkua! Aika tulou, šanou Hospoti,
konša Mie luajin Uuvven Šopimukšen
Israelin kanšan ta Juutan kanšan kera.
9Še ei ole šemmoni Šopimuš, mimmosen
Mie luajin hiän tuattojen kera,
konša otin heitä kiäštä
ta šuatoin hiät pois Jegiptin muašta.
Hyö ei pisytty Miun Šopimukšešša,
ta šentäh Mie niise en välittän heistä, šanou Hospoti.
10Uuši Šopimuš, kumpasen Mie luajin Israelin kanšan kera
näijen päivien jälkeh, šanou Hospoti, on tämmöni:
Mie panen Miun omat sakonat hiän mielih,
kirjutan ne hiän šytämih.
Mie olen hiän Jumala,
ta hyö ollah Miun rahvaš.
11Šilloin kenkänä enämpi ei opašša toista,
velli ei šano vellelläh:
«Opaššu tietämäh Hospoti»,
šentäh kun hyö kaikki, pienimmäštä šuurimpah,
tiijetäh Miut.
12Mie prostin hiän pahat ruavot
enkä enämpi konšana muissa
hiän riähkie ta viäryä elošta.
13Kun Jumala näin pakasi Uuvvešta Šopimukšešta, Hiän näytti šillä, jotta enšimmäini Šopimuš oli vanhennun. Ta še, mi on vanhennun ta aikah elän, ruttoh häviey.
