Lukan jevanheli 4

₁Iisussa myöšty Jortanojovelta täytenä Pyhyä Henkie. Henki vei Hänet tyhjäh muah. ₂Iisussa oli šielä nelläkymmentä päivyä, ta juaveli muanitteli Häntä. Kaikki nämä päivät Iisussa oli šyömättä, ta kun tämä aika loppu, Hänellä tuli nälkä. ₃Šilloin juaveli šano Hänellä: «Kun kerran olet Jumalan poika, niin käše tämän kiven muuttuo leiväkši». ₄Iisussa vaštasi hänellä: «Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Ei ihmini elä yksistäh leiväštä, vain jokahisešta Jumalan šanašta’».

₅Šiitä juaveli vei Iisussan korkiella vuaralla, šilmän räpähykšeššä näytti Hänellä kaikki muailman valtakunnat ₆ta šano: «Kaikki nämä valtakunnat ta niijen pohasvuot Mie annan Šiula, ne kun niät on annettu miula ta mie voin lahjottua ne kellä tahtonen. ₇Kun kumartanet miula, niin kaikki tämä on Šiun.» ₈Iisussa vaštasi hänellä: «Jätä Miut, šaatana. Pyhissä Kirjutukšissa on šanottu: ‘Hospotilla, omalla Jumalallaš, šiun pitäy kumartua ta vain Hänellä šiun pitäy sluušie’.»

₉Šiitä juaveli vei Iisussan Jerusalimih, pani Hänet jumalankojin kurkihirrellä ta šano Hänellä: «Kun kerran olet Jumalan Poika, niin hyppyä tiältä alaš. ₁₀Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu: ‘Jumala käšköy omilla anheliloillah šuojata Šilma. ₁₁Hyö kannetah Šilma käsilläh, jotta et šatattais jalkuaš kiveh.’» ₁₂Iisussa vaštasi juavelilla: «Šielä on šanottu vieläi näin: ‘Elä kiušua Hospotie, šiun Jumaluaš’».

₁₃Kun juaveli oli kaikilla keinoin kuihutellun Iisussua, hiän jätti Häntä kotvakši aikua rauhah.

₁₄Pyhän Henken voimua täytenä Iisussa myöšty Galileijah, ta kohta Häneštä paistih joka puolella. ₁₅Hiän opašti sinagogoissa, ta kaikin kiitettih Häntä.

₁₆Iisussa tuli Nasarettih, missä Hiän oli kašvan. Šuovattapäivänä Hiän läksi sinagogah, niin kuin Hänellä oli tapana. Hiän nousi lukomah, ₁₇ta Hänellä annettih Jumalan viessintuoja Isaijan kirja. Hiän avasi kirjan ta löysi paikan, missä oli kirjutettu:

Kuitenki hyö šanottih: «Ka tämähän on vain Joosefin poika!» ₂₃Iisussa šano: «Kohta työ šanotta Miula šananpolven: ‘Liäkäri, parenna iččeš!’ ta tarkotatta šillä: ‘Rua tiäläki, omašša kotilinnašša kaikkie šitä, mitä Šie ruavoit Kapernaumissa, kaikkie, mištä myö olemma kuullun’.» ₂₄Ta Hiän šano vielä: «Šanon teilä toven: yhtänä Jumalan viessintuojua ei pietä arvošša omašša kotilinnašša. ₂₅Uškokkua Milma: Israelissa oli monta leškie Il'l'an aikoina, konša kolme ta puoli vuotta peräkkäh ei ollun vihmua ta koko muah tuli šuuri nälkä. ₂₆No kumminki Il'l'ua ei työnnetty heijän luo, vain työnnettih yhen lešen luo Sareptah, mi on Sidonissa. ₂₇Šamoin Israelissa oli hyvin äijän prokasatautisie Jumalan viessintuojan Jelissein aikoina. No kenkänä heistä ei puhistun tauvistah, vain yksistäh Neemani, kumpani oli siirijalaini.»

₂₈Tämän kuultuo kaikki sinagogašša olijat šiännyttih kovašti. ₂₉Hyö hypättih pistyh ta ajettih Iisussa linnašta, a heijän linna oli vuaralla. Šuatettuo Hänet vuaran jyrkällä rintiellä, hyö meinattih työnnältyä Hänet mänömäh äkkijyrkäštä alaš. ₃₀No Iisussa aštu rahvašjoukošta läpi ta mäni mänöjäh.

₃₁Iisussa matkeutu Kapernaumin linnah, mi on Galileijašša. Hiän opašti šielä rahvašta šuovattana. ₃₂Ihmiset kummekšittih Hänen opaššušta, šentäh kun Hiän pakasi niin kuin pakajau še, kellä on valta.

₃₃Sinagogašša oli mieš, kumpasešša oli piessa. Še karjeutu kovalla iänellä: ₃₄«Häh! Mitä Šiula meistä pitäy, Iisussa Nasarettilaini? Tulitko Šie meitä hävittämäh? Mie tiijän, ken Šie olet, Jumalan Pyhä!» ₃₅No Iisussa komenti piessua šanoilla: «Ole iänettäš! Lähe häneštä.» Šiitä piessa pačkasi miehen muah rahvašjoukon keškeh ta läksi häneštä, mitänä pahua hänellä ruatamatta.

₃₆Kaikin pöläššyttih ta ihmeteltih keškenäh: «Mitä pakinoja nämä on? Hänellä on šemmoni voima ta valta, jotta kun Hiän käšköy piessoja, ne lähetäh ihmisistä.» ₃₇Ta niin tieto Iisussašta levisi koko šillä šeuvulla.

₃₈Iisussa läksi sinagogašta ta mäni Simonin taloh. Simonin anoppi veny šuurešša kuumiešša, ta Iisussalta kyšyttih, jotta voisko Hiän auttua. ₃₉Iisussa kumartu naisen piällä, käški pois kuumetautie, ta še läksi häneštä. Šamašša naini nousi ta rupesi paššuamah heitä.

₄₀Monilla oli koissah läsijie, ken missäki tauvissa. Päiväsen laškies's'a läsijie tuotih Iisussan luo, ta Iisussa pani käteh jokahisen piällä ta parenti hiät. ₄₁Monista läksi piessoja, kumpaset karjuttih: «Šie olet Hristossa, Jumalan Poika!» Ka Iisussa kielti niitä, ei antan niijen paissa, hyö niätšen tiijettih, jotta Hiän on Hristossa.

₄₂Konša päivä valkosi, Iisussa läksi linnašta ta mäni šemmoseh paikkah, missä ei ollun ketänä. Ihmiset kuitenki lähettih eččimäh Häntä. Hyö löyvettih Hänet ta reisseltih pijätellä Häntä lähtömäštä šieltä. ₄₃No Iisussa šano heilä: «Miun pitäy viijä Hyvyä Viestie Jumalan Valtakunnašta vielä toisihki linnoih. Šitä varoin Miut on työnnetty.» ₄₄Ta niin Hiän šaneli Jumalan šanua Galileijan sinagogoissa.