11 LUKU. 11

₁Lähetä leipäsi vetten yli,

sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.

₂Anna osa seitsemälle, kahdeksallekin,

sillä et tiedä, mitä onnettomuutta voi tulla maahan.

₃Jos pilvet tulevat täyteen sadetta,

valavat ne sen maahan.

Ja jos puu kaatuu etelää kohti tai pohjoista,

niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen se jää.

₄Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä;

ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.

₅Niinkuin et tiedä tuulen teitä

etkä luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa,

niin et myöskään tiedä Jumalan tekoja,

hänen, joka kaikki tekee.

₆Kylvä siemenesi aamulla

äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan;

sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä

vai onko kumpikin yhtä hyvä.

₇Suloinen on valo,

ja silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa.

₈Niin, jos ihminen elää vuosia paljonkin,

iloitkoon hän niistä kaikista,

mutta muistakoon pimeitä päiviä,

sillä niitä tulee paljon.

Kaikki, mikä tulee, on turhuutta.

₉Iloitse, nuorukainen, nuoruudessasi,

ja sydämesi ilahuttakoon sinua nuoruusikäsi päivinä.

Vaella sydämesi teitä ja silmiesi halun mukaan;

mutta tiedä: Jumala tuo sinut tuomiolle kaikesta tästä.

₁₀Karkoita suru sydämestäsi

ja torju kärsimys ruumiistasi,

sillä nuoruus ja aamurusko ovat turhuutta.